Kuikka | Muuttolinnut

Mustavalkea väritys ja harmaa pää antavat kuikalle hienostuneen ulkomuodon. Linnun nimi tulee kuuluvasta soidinhuudosta. Kuikkia pesii harvakseltaan koko maakunnassa.

Parhaiten ne viihtyvät karuissa ja kirkasvetisissä järvissä. Aivan lähellä ihmisasutusta kuikat eivät pesi.

Kuikan pesä on aina lähes vesirajassa, sillä linnun jalat ovat aivan ruumin takaosassa ja kävely vaikeaa. Tästä syystä kuikan pesintä ei tahdo onnistua säännöstellyillä järvillä.

Vedessä kuikka on sulavaliikkeinen. Lentotyyli on erikoinen. Linnun pää ja kaula näyttävät olevan alempana kuin muu ruumis.

Poikasia syntyy vain kerran vuodessa. Lentokykyyn varttuminen vie kaksi kuukautta.

Kuikkien ravinto koostuu pääosin kalasta. Pesimättömät linnut muodostavat kesällä kierteleviä parvia, joissa voi olla jopa 30 lintua.

Keväällä kuikat saapuvat heti vesien vapauduttua. Saapumisennätys on 16.4. Syysmuuttoa kestää aina järvien jäätymiseen asti. Talvella suurin osa kuikista on Mustallamerellä, josta ne palaavat Itämeren kautta.

Jotkut yrittävät talvehtimista myös Suomen vesillä. Arktisia kuikkia muuttaa Keski-Suomenkin läpi toukokuun lopulla. Parvissa voi olla kymmeniä lintuja.

Rinnakkaisnimiä ovat mm. isokuikka, kaakko, tohtaja.

– Ruumiin pituus 63–75 cm
– Pesä on syvennys vesirajassa
– Syö kaloja

Lähde: Kuikka – Muuttolinnut – Keskisuomalainen

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s