Susien määrä on kaksin­kertaistunut Pohjanmaalla – piha­havaintoja tullut satoja

Kurikan alueen petoyhdysmies Asko Kahila kertoo, että Kurikan seudulla liikkuu kaksi susilaumaa, joista toinen tosin on hieman hajaantumaan päin.

Aivan tuoreita pihahavaintoja ei ole mainittavasti, mutta Kahilan mukaan viime viikolla tehtiin havainto Jokirannassa kylän läpi yksinään jolkotelleesta sudesta.

Syksyllä yhdestä pihasta katosi Kahilan mukaan koira suden suuhun. Muutoin alueen sudet ovat tänä talvena pysytelleet kauempana pihoista kuin viime talvena.

Nyt on ollut vähemmän niin sanottuja pihakäyntejä viime talveen verrattuna. Sudet ovat olleet enemmän metsäisellä alueella, saaliiksi saatuja hirviä on löytynyt jonkin verran, Kahila kertoo.

Mutta on niitä pihakäyntejä silti.

Seuraava arvio maamme susikannasta ja sen painopisteistä saadaan vasta kesäkuun alussa. Arviota tehdään tosin nyt jo maaliskuussa.

Luonnonvarakeskuksen susiasiantuntija, tutkimusprofessori Ilpo Kojola ei suostu spekuloimaan vielä tuumaakaan, miltä tämän vuoden arvio tulee näyttämään.

En, en, en. Vastaus on: en, ennakkoon ei voi oikein sanoa mitään, Kojola toteaa napakasti.

Tämä susikannan arvioiminen on sen verran iso asia meidän vuosikierrossa, että arvio täytyy tehdä huolella. Mitään ennakkoarviota ei ole mahdollista esittää, Kojola jatkaa.

Vaikka arvion teko on jo alkanut, lopullisempaa tietoa saadaan Kojolan mukaan vasta, kun dna-analyysit saadaan teetettyä.

Pohjanmaalla etenkin perhelaumojen määrä kasvoi.

Se oli ennakoitavissa, että se (laumojen määrä) tuli kasvamaan, koska alueella oli paljon reviireillä eläviä pareja, ja pennut saadessaan ne muodostavat perhelauman.

Kojolan mukaan perhelauman koko on keskimäärin kuusi tai seitsemän sutta.

Kurikan alueella liikkuvista laumoista toinen on niin sanottu Takanevan lauma ja se on liikkunut petoyhdysmies Asko Kahilan mukaan yhtenäisenä, noin kuuden, korkeintaan kahdeksan suden laumana koko talven.

Toinen laumoista, Pallonevan lauma on hajanaisempi ja liikuskelee Jalasjärven, Kauhajoen ja Kurikan alueella.

En tiedä voiko enää puhua laumasta, kun on yksittäisiä havaintoja tehty. Lisäksi on yksittäisiä susia havaittu, että liikkuu yksi tai kaksi sutta yhdessä.

Susilaumojen painopisteen siirtymisestä läntiseen Suomeen on Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kojolan mukaan monta syytä. Ravintotilanne on yksi selittävä tekijä, mutta ei ainoa.

Ei voi pelkästään ravintotilanteella perustella, mutta se on yksi tekijä, että lännessä on parempi ravintotilanne kuin itäisessä Suomessa. Mutta eiväthän ne sudet sitä tiedä, että siirrytäänpä pois täältä idästä, kun lännessä on parempi ravintotilanne.

Lännessä myös lisääntyminen ja pentutuotto on vahvempaa.

Sanotaan, että läntisessä ja eteläisessä Suomessa susi elää aika ihmisvaikutteisilla reviireillä ja sen on ollut pakko tottua ihmisen läsnäoloon.

Ja kyllähän sudet mielellään käyttävät kulkureitteinään pikkuteitä, mutta myös kyläteitä. Lisäksi sattuu pihakäyntejä.

Tämä näkyy esimerkiksi Luonnonvarakeskukselle tulevina susihavaintoina.

Havaintoja tulee piha-alueilta paljon, koska siellä ihmiset ovat susia näkemässä. Pihahavaintojen sijainti ei suoraan kerro sitä, missä sudet liikkuvat, se kertoo ensisijaisesti sen, missä ihmiset on susia näkemässä.

Kojolan mukaan tarkemmin susien liikkeistä kertoo esimerkiksi gps-pannoitettujen susien liikkuminen ja niiden vierailu pihapiireissä.

Ensisijaisesti sudet piipahtavat pihoissa yöaikaan

Ainakin merkityt sudet ovat päiväsaikaan kauempana asutuksesta.

Päivällähän ne ovat yleensä levossa. Liikkuminen tapahtuu hämärässä ja yöaikaan. Yksittäiset kulkijat saattavat liikkua päiväsaikaankin, kun vasta etsivät reviiriään.

Havaintoja tulee Kojolan mukaan ”tosi paljon”. Joukossa on myös virheellisiä havaintoja.

Meille tulee tuhansia havaintoja (vuodessa). Satoja niistä on kirjattu alle sadan metrin päästä lähimmästä talosta. Se on yhtenä perusteena suden poistoluvan saamiseksi, niin motivaatio niiden havaintojen kirjaamiseen on aika lailla ymmärrettävä asia, Kojola sanoo.

Mutta taustaksi se tieto, että pihahavainto ei kerro koko totuutta suden käyttäytymisestä. Se on vain yksi osa, mutta ihmisen kannalta esiin nouseva seikka.

Suden näkökulmasta se on luonnollisesti eri asia kuin ihmisen näkökulmasta.

Lähde: Susien määrä on kaksin­kertaistunut Pohjanmaalla – piha­havaintoja tullut satoja – Kotimaa – Ilta-Sanomat

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s