Joidenkin eläinten aiheuttamia vahinkoja yhteiskunta korvaa – Ahma neljä miljoonaa euroa, toisten ei – Halli nolla euroa

Ahma neljä miljoonaa euroa, halli nolla euroa. Toisten eläinten vahinkoja yhteiskunta on päättänyt korvata, toisten ei.

Metsästyskaudella 2018–2019 Suomessa kaadettiin noin Rovaniemen asukasluvun verran hirviä, 58 000.

Kuusisataa päivässä. Monilla alueilla tavoitteena oli pienentää hiljattain kasvanutta hirvikantaa.

Suuri hirvikanta tarkoittaa yhteiskunnalle suuria vahinkoja.

Hirvi on luonnon kulukuningas. Yksin hirven tienylityksistä koitui vuonna 2018 arviolta 55 miljoonan euron vahingot.

Hirvieläinten aiheuttamista taimituhoista taas maksettiin metsänomistajille korvauksia lähes kaksi miljoonaa euroa. Lähes kaikissa tuhoissa syypäänä oli hirvi.

Metsille aiheutuvien hirvivahinkojen kokoluokasta voidaan esittää vain arvauksia: ainakin 30 miljoonaa euroa vuodessa.

Tarkan laskelman tekeminen on osoittautunut hankalaksi. Esimerkiksi lievemmän laatutappion rahallisesta arvosta ei ole suoraa tutkimustietoa.

Eikö pitäisi olla? Saataisiin ihanteellinen hirvimäärä, eurolleen.

Tällainen ei sinänsä ole tutkimuksen tehtävä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Ari Nikula. ”Se on hirvipolitiikan heiniä. Yhteiskunnallisen neuvottelun tulos.”

Toisten eläinten vahinkoja yhteiskunta on päättänyt korvata, toisten ei.

Suomi on ainoa maa maailmassa, joka maksaa korvauksia hirvieläinten taimituhoista. Metsäjänikset ja rusakot voivat aiheuttaa viljelmillä tuhansien eurojen vahinkoja, mutta pupukorvauksesta on turha haaveilla.

Hirvi on hintava, ja syötävä. Siksi Suomen kansa on sen suhteen verrattain yksimielinen. Monen muun lajin kohdalla neuvottelut käyvät sen sijaan juuri nyt kuumana.

Ärhäkkä ahma tekee ylivoimaisesti enemmän taloudellista vahinkoa kuin Suomen muut suurpedot karhu, ilves ja susi.

Ahma on kyltymätön poronpyytäjä.

Vuonna 2018 ahmat kaatoivat poroja Riistavahinkorekisterin mukaan 2,9 miljoonan euron edestä, yli puolet kaikista porovahingoista.

Lisäksi poronomistajille maksetaan vuosittainen hävikkikorvaus vasoista, joiden lasketaan kadonneen suurpetojen suihin. Ahman hintalappu kasvaa reiluun neljään miljoonaan euroon.

Tämän päälle on ollut vielä kiistelty Lex Halla -erityissääntely.

Se on oikeuttanut kaksinkertaiset korvaukset paliskunnille, joissa petovahingot ovat käsittäneet yli kolme prosenttia porokannasta.

Suurpetovahingot ovat viime vuosina kasvaneet reippaasti. Tuplakorvauksesta tuli ongelma.

Merellä päänvaivaa aiheuttaa harmaahylje eli halli.

Luonnonvarakeskus julkaisi tammikuussa raportin, jossa esitettiin minimiarvio. Merihylkeiden aiheuttamat vahingot Suomen kaupalliselle kalastukselle olivat vuonna 2017 ainakin 350 000 euroa, kalankasvattajille 930 000 euroa.

Vapaaehtoisista ilmoituksista kootun raportin perusteella vahinko on pitkälti hallin kontolla. Lajitoveri itämerennorppa synnyttää paljon vähemmän kustannuksia.

Halli joutui viimeksi Itämerellä ahtaalle 1990-luvulla. Vuosituhannen vaihteessa laji luokiteltiin Suomessa silmälläpidettäväksi. Sittemmin kanta on toipunut nopeasti. Vuoden 2017 lentolaskennoissa Suomen merialueella nähtiin lähes 10 000 harmaahyljettä.

Samalla kalastajien ja hylkeiden välit ovat kylmenneet. EU-rahoitteisen Leader Sepra -järjestön tuore tutkimushanke pyrki selvittämään, kuinka paljon hallit nykyisin vaikuttavat elinkeinoon Itämerellä.

Tutkimusdata on toistaiseksi Luonnonvarakeskuksen käsittelyssä. Sen alustavien laskelmien mukaan hyljehaittojen vaikutus Suomen kaupalliseen kalastukseen vuonna 2017 oli noin kuusi miljoonaa euroa, 17-kertaisesti minimiarvion verran.

Suomen kaupallisten kalastajien saaliin rahallinen arvo Itämerellä on vuosittain noin 35 miljoonaa euroa. Osuus on merkittävä, sillä valtio ei korvaa kalamiehille

Susi herättää suomalaisissa poikkeuksellisia tunteita.

Ainakaan porovahingoista vihamielisyydelle ei löydy perusteita. Suden aiheuttamat porovahingot olivat vuonna 2018 noin 540 000 euroa, vasahävikin kanssa 760 000 euroa. Esimerkiksi karhu synnytti vahinkoa kaksi kertaa enemmän. Myös ilves kiilaa suden edelle.

Kotieläinvahinkoja susi aiheutti 168 000 euron edestä. Määrä on kasvanut tasaisesti viime vuodet.

Karhu tosin aiheuttaa kotieläinvahinkojakin enemmän. Keskeinen ero on se, että karhun iskut kohdistuvat lähinnä mehiläisiin, suden koiriin.

Suomessa susi tappaa vuosittain noin 50 koiraa. Vuodelta 2018 vahinkoilmoituksia tuli 32 kappaletta, mikä on tavallista vähemmän.

Susien aiheuttamat koiravahingot aiheuttavat ihmisille poikkeuksellisen paljon mielipahaa, luonnehtii Jussi Laanikari.

Lähde: Ahma neljä miljoonaa euroa, halli nolla euroa – Joidenkin eläinten aiheuttamia vahinkoja yhteiskunta korvaa, toisten ei – Suomenkuvalehti.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s