Bakteereita tappavat virukset voivat korvata antibiootit – bakteriofageja on kaikkialla

Venäjällä faageja on käytetty bakteeritautien hoidossa sata vuotta.

Bakteerien vastustuskyky antibiooteille lisääntyy pelottavaa vauhtia. Bakteereilla on kuitenkin luonnollisia vihollisia, jotka ihmiskunta voisi ottaa avukseen. Ne ovat viruksia.

Niitä aiotaan nyt kokeilla Suomessa bakteeri-infektioita sairastavien potilaiden hoitamiseen.

Virukset voivat elää ja lisääntyä vain solujen sisällä. Bakteriofagit ovat viruksia, jotka lisääntyvät bakteereissa. Ne kaappaavat bakteerin monistamaan itseään. Kun bakteeri on tehtävänsä tehnyt, se kuolee.

Bakteriofagit, lyhyemmin faagit, löytyivät 1896 kun Ernest Hankin osoitti, että jokin Gangesin vedessä tappoi kolerabakteereita.

Kun tappajat 20 vuotta myöhemmin oli eristetty ja tunnistettu, syntyi nopeasti ajatus niiden käytöstä bakteeritautien hoitoon.

Faagitutkimuksen pioneeri Félix d’Hérelle kokeili niitä vuonna 1919 ripuliin nääntyviin punatautipotilaisiin pariisilaisessa lastensairaalassa. Parantavan faagin hän oli eristänyt sotilaiden ulosteesta.

Pian lääkärit raportoivat faagien tehosta muun muassa lavantautiin, koleraan, pahoihin ihoinfektioihin, virtsatietulehduksiin, kurkku- ja korvatulehduksiin ja verenmyrkytyksiin.

Toisen maailmansodan jälkeen alkoi antibioottien aika, ja faagitutkimus lopahti länsimaissa.

Neuvostoliitossa faageja kuitenkin kehitettiin ja käytettiin edelleen.

Venäjällä ja Georgiassa faagihoidot ovat jatkuneet tähän päivään asti. Faageja on annettu potilaille voiteina, suun kautta ja jopa suoraan suoneen. Venäjällä saa apteekeista ilman reseptiä muun muassa faagigeeliä emätintulehduksen hoitoon.

Satunnaistettuja vertailututkimuksia siellä ei ole tehty. Euroopassa ja Yhdysvalloissa niitä on aloiteltu aivan viime aikoina. Toistaiseksi niissä on lähinnä suljettu pois haittavaikutuksia.

”Satavuotinen käyttö ja kokemus Venäjältä kuitenkin puhuu sen puolesta, että hoito on tehokasta”, sanoo Helsingin ylopiston bakteriologian professori Mikael Skurnik.

Skurnikin tutkimusryhmällä on tavoitteena käynnistää Suomessa ensimmäinen potilastutkimus. Kohteena voisivat olla nimenomaan antibiooteille vastustuskykyisten bakteereiden aiheuttamat infektiot.

Yksi ehdokas on metisilliini-antibiootille resistentti Stafylococcus aureus eli MRSA-bakteeri, joka aiheuttaa vaikeita haavainfektioita ja verenmyrkytyksiä.

”Sairaalassa löytyessään MRSA aiheuttaa hälytystilan, koska se leviää osastoilla helposti ja on erityisen vaarallinen, jos se tartuttaa heikkokuntoisia potilaita”, Skurnik sanoo.

Hanke on saanut neljäksi vuodeksi rahoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Sinä aikana on tarkoitus päästä aloittamaan kliiniset kokeet ja käynnistää pienimuotoinen faagituotanto. Mukana hankkeessa ovat Helsingin yliopiston lisäksi yliopistollinen sairaala, Huslab ja Hus-apteekki.

Hoitokokeiden aloittamiseen tarvitaan lupa Fimealta, jolta puuttuvat säännökset faagien lääketieteellisestä käytöstä. Ne täytyy siis ensiksi laatia. Toistaiseksi faageilla saisi täällä hoitaa vain sellaista potilasta, jota mikään muu ei enää auta.

Suomalaisilla lääkäreillä ei myöskään ole kokemusta faagihoidoista. Jotta hoitoja voidaan toden teolla ryhtyä antamaan sairaanhoidossa, lääkäreiden täytyy käydä hakemassa oppia ja esimerkkiä idästä.

Faagihoitojen yksi haaste on se, että yhdellä faagilla voidaan hoitaa ainoastaan sille herkkää bakteerilajia. Bakteriofagi pystyy tarttumaan vain juuri sopiviin reseptoreihin bakteerin pinnassa. Nämä rakenteet vaihtelevat jopa saman bakteerilajien sisällä.

Tämä tarkoittaa sitä, että oikean faagin valintaa varten täytyy ensiksi eristää ja tunnistaa potilaasta taudinaiheuttaja. Se hidastaa hoidon aloitusta.

Koska taudinaiheuttajia kiertää potilaissa rajallinen määrä, Venäjällä ja Georgiassa on valmistettu faagisekoituksia, joissa on faageja eri infektioita tyypillisesti aiheuttaville bakteereille.

Georgiassa on käytössä esimerkiksi intestifaagiksi kutsuttu tuote, jossa on faageja yleisimpiä suolistoinfektioiden aiheuttajia, kuten salmonelloja ja kolibakteereita vastaan.

Tällä tavalla erilaisia sekoituksia voidaan kokeilla taudinkuvan perusteella ennen kuin taudinaiheuttaja on tarkasti tunnistettu.

Skurnikin ryhmä on jo etsinyt bakteriofageja suomalaisista potilasnäytteistä eristetyille bakteerikannoille, jotka ovat vastustuskykyisiä antibiooteille.

Skurnik on myös vieraillut faagihoitoja kehittävien tutkijoiden luona Venäjällä ja Georgiassa ja tuonut paikallisista apteekeista tuliaisina faagituotteita, joiden tehoa hän aikoo testata suomalaisiin potilasaineistoihin.

Tällä hetkellä Skurnikin laboratorion kokoelmassa on yli sata erilaista faagia, ja uusia eristetään koko ajan. Jyväskylän yliopistossa akatemiatutkija Matti Jalasvuorella on toiset sata.

Skurnikin ehdotus on, että Eurooppaan perustettaisiin keskuksia, joissa varastoitaisiin yhteiseen käyttöön mahdollisimman suuri joukko erilaisia faagikantoja.

”Jo tuhannella faagilla voitaisiin kattaa suurin osa, ehkä 60–70 prosenttia, vakavia tauteja maailmassa aiheuttavista bakteereista”, Skurnik arvioi.

”Kaikki mahdolliset taudinaiheuttajat kattavaa faagikokoelmaa tuskin koskaan saadaan aikaan bakteerien erinomaisen muuntautumiskyvyn takia.”

Tuhannen faagin kokoelma vaikuttaa suurelta, mutta ei hätää. Faageja on helppo löytää ja valmistaa. Parhaassa tapauksessa haluttu bakteriofagi saadaan eristetyksi ja viljellyksi parissa päivässä.

Esimerkiksi Saksassa vuonna 2011 riehuneelle E. coli -kannalle löytyi tehokkaita bakteriofageja sekä Tbilisin Eliava-instituutin kokoelmasta että Brysselin sotilassairaalan jätevedestä.

Tämä on mahdollista, koska bakteriofageja on kaikkialla missä bakteereitakin – siis joka paikassa. Vesistöissä niitä on kymmeniä tai satoja tuhansia millilitrassa. Grammassa multamaata on noin miljoona bakeriofagia.

”Otetaan vaikkapa jätevettä, kompostia tai ulostetta”, Skurnik aloittaa reseptin.

Sekoitetaan koeputkessa elatusaineeseen sairauden aiheuttavaa kohdebakteeria ja jätevesinäytettä. Jos vedessä on oikeaa bakeriofagia, se lisääntyy kohdebakteereissa. Viiden, kuuden tunnin kuluttua näyte sentrifugoidaan eli lingotaan. Faagit ovat niin keveitä, että ne jäävät pintakerrokseen.

Tätä nestettä tiputetaan pipetillä pieni pisara bakteerikasvuston päälle. Jos nesteessä on oikeaa faagia, pipetoidun pisaran kohdalla olevat bakteerit kuolevat ja bakteerikasvustoon jää pisaran kohdalle reikä.

Myös riittävän faagiannoksen valmistaminen on yksikertaista ja edullista: annetaan faagille kasvualustaksi kohdebakteeria, niin faagi monistaa itse itseään aina siihen asti kun kaikki bakteerit on käytetty.

Samoin faagi tekee elimistössä: se lisääntyy kunnes on hävittänyt kaikki lisääntymiskoneiksi kelpaavat bakteerit. Kun orjuutettavia bakteereita ei enää ole, faagin oma kanta hiipuu ja erittyy elimistöstä pois.

Faagien yksi vahvuus antibiootteihin verrattuna on juuri se, että faagit tuhoavat vain omaa kohdebakteeriaan – eivät hyvää ja tarpeellista mikrobistoa potilaan suolistosta, niin kuin antibiootit tekevät.

Bakteeri voi tulla myös vastustuskykyiseksi faagilleen. Elämän ja evoluution lainalaisuudet kuitenkin toimivat niin, että bakteerien muuntuessa bakteriofagit muuntuvat niiden perässä.

Lähde: Bakteereita tappavat virukset voivat korvata antibiootit – Suomessa valmistellaan jo ihmiskokeita – Tiede – Helsingin Sanomat

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.