Hevonen on käytökseltään yhä saaliseläin

Vuosisadan mittaisesta jalostuksesta huolimatta hevonen on edelleen luonteeltaan saaliseläin.

Hevonen pyrkii pakenemaan uhkaavaa tilannetta.

Luonnossa on enemmän liikkujia, marjastus ja koiraharrastus ovat kasvaneet Suomessa. Myös motoristit ovat löytäneet maastomme, Lappalainen kertoo.

Moottoriajoneuvoilla tehdyt ohitukset ovat aiheuttaneet vaarallisia tilanteita ympäri Suomea, mutta Kajaanissa ollaan Lappalaisen mukaan selvitty toistaiseksi säikähdyksellä.

Katkennut keppi voi olla petoeläin

Vaikka hevonen on muuttunut ihmisen jalostamisen myötä, on siihen jäänyt piirteitä entisestä elämästä.

Hevonen pakenee pelottavaa asiaa, nykyjalostus ei ole poistanut sitä ominaisuutta, Lappalainen toteaa.

Soile Lappalainen on toiminut ratsastuksenohjaajana ja yrittäjänä Kajaanin hevosharrastekeskuksessa jo 25 vuoden ajan.

Ihmiselle pieni ja normaali ilmiö luonnossa, kuten lehtien havina, voi olla hevoselle viesti saalistajasta. Joskus uhkaava asia voi olla pelottava sekä hevosen että ratsastajan mielestä.

Jos vastaan tulee auto tai moottoripyörä, eikä eläin ole tottunut niihin, voi lopputuloksena olla pakeneva eläin, Lappalainen toteaa.

Ratsastajat eivät Lappalaisen mukaan lähdekään mielellään liikenteen sekaan hevosen kanssa.

Yllättävä tilanne voi olla haastava myös tilanteen vastaantulijalle, varsinkin jos hevosia ei kohtaa usein.

Lappalaisen mukaan ohjeet ratsukon turvalliseen ohittamiseen ovat yksinkertaiset. Tärkeää on lukea hevosen reaktioita.

Hevonen pitää kohdata maastossa ja liikenteessä hidastamalla vauhtia.

Jos on jalkaisin liikkeellä, voi silloin jutella vastaan tulevalle hevoselle ja kertoa, että täällä on ihminen, eikä saalistava petoeläin.

Auton voi myös sammuttaa ratsukon kohdattaessa, Lappalainen lisää.

Ratsastajan käsimerkkejä on syytä seurata

Rauhallinenkin hevonen voi pelästyä ohitse ajavaa autoa ja muuttua arvaamattomaksi. Tällöin se reagoi yllättäviin tilanteisiin pääasiassa pakenemalla, jolloin ratsastaja kuin autoilijakin voivat olla vaarassa.

Parhaimmillaan tallilta voi edetä miltei 30 kilometriä pitkälle retkelle, mutta se vaatii suunnittelua.

Maastoratsastus

Ratsastuskoulujen on pyydettävä maanomistajilta luvat voidakseen suunnitella maastoreittinsä kulkemaan heidän metsiensä läpi.

Lappalaisen mukaan Kuluntalahdella luvat ovat kunnossa. Vain muutama maanomistaja on kieltänyt hevosten kulkemisen alueella.

Reittien lisäksi maastoratsastuksessa myös muut asiat on suunniteltava tarkkaan.

Meillä on voimassaoleva turvallisuussuunnitelma, jota noudatetaan tallilla, sekä maastoon oma suunnitelmansa. Reitin vetäjällä on tiedossa reitti, minne lähdetään, sekä aika minkä kuluessa sieltä pitää palata, Lappalainen kertoo.

Hänen mukaansa ihan ketä tahansa ei metsään voi päästää.

Riittävä ratsastustaito tarkistetaan kaikilta ratsastajilta ennen maastoon lähtöä, Lappalainen toteaa.

Ratsastajainliitto kertoo, että jokamiehenoikeuksien nojalla luonnossa saa kulkea jalkaisin, polkupyörällä ja ratsain. Jokamiehenoikeus koskee myös yksityisteitä. Tärkeää on olla kohtelias.

Toisen omaisuudelle ei saa aiheuttaa haittaa.

Suuressa ryhmässä ratsastaminen poluilla voi aiheuttaa tällaista, jolloin ratsastamisesta tulisi sopia maanomistajan kanssa. On myös selvää, että toisen kotirauhaa ei omalla toiminnallaan saa rikkoa, liitosta kommentoidaan.

Se ei ole Suomen Ratsastajainliiton ohjeiden ja toimintatapojen mukaista, että ratsastajat vain ilmoittavat, että he liikkuvat mailla jokamiehenoikeudella. Meillä on 400 jäsentallia ja 50 000 henkilöjäsentä. Ohjeemme on, että liikkumisesta toisen maalla tulee aina sopia maanomistajan kanssa, liitosta korostetaan.

Hevosen näkyvyyttä on parannettava

Hanskat on hyvin tärkeä osamaastossa, ettei tule hiertymiä ohjien välistä. Kaikista tärkeimmät varusteet ovat hyväksytty turvakypärä ja keltainen tai oranssi huomioliivi. Myös turvaliivin käyttöä suositellaan, Lappalainen kertoo.

Lappalainen korostaa, että myös hevosen näkyvyyttä on parannettava, varsinkin metsästyskausina. Erilaisilla varusteilla varmistetaan, että kaikki muutkin metsässä liikkujat huomaavat ratsukon.

Hirviporukat ovat todella lähellä meidänkin tallia, joten hevoselle on puettava selkeä huomiovarustus. Hevosten jalkoihin laitetaan heijastimia, erilaisia rintaremmejä satuloihin ja päälle huopia, Lappalainen tiivistää.

Lähde: Hevonen on käytökseltään yhä saaliseläin – näin kohtaat ratsukon turvallisesti | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s