Näin treenaat koordinaatiokykyä – Tässä kuusi harjoitusta, jolla koordinaatio paranee kuukaudessa – esimerkiksi jousiammunta vaatii hyvää liikehallintaa

Koordinaatiokykyä harjoittava liikunta parantaa myös aivojen vireyttä. Kömpelölle sattuu tapaturmiakin herkemmin. Terveystieteiden tohtori Marjo Rinne esittelee koordinaatiota parantavia harjoituksia.

”Motoriikka kehittyy lapsella hyvin, mutta iän myötä taidot alkavat heikentyä, jos motoriikkaa ei harjoita”, erikoistutkija ja terveystieteiden tohtori Marjo Rinne UKK-instituutista sanoo.

Moni häpeilee taitojaan erityisesti maila- ja pallopeleissä sekä musiikkiin perustuvissa rytmiikkalajeissa kuten tanssissa, Rinne sanoo.

Ensimmäinen harjoituksista on hyvin yksinkertainen. Sen jälkeen vaikeusaste nousee, ja esimerkiksi kolmiosaisessa käsikoordinaatioharjoituksessa liikesarjoihin pitää jo todella keskittyä. Aivan jutun lopussa näet lisäksi, miten eri liikuntalajit kehittävät koko kehon koordinaatiota.

Parhaimmillaan koordinaatio ja muu liikehallinta ovat suurin piirtein 25–35-vuotiaana.

Koordinaatiosta kannattaa pitää huolta sen jälkeenkin, sillä koordinaatiotaitoja vaativa liikunta parantaa aivojen vireyttä.

”Sillä on vaikutusta myös muistitoimintoihin ja oppimiseen”, aikuisten liikehallinnasta väitellyt Rinne kertoo.

Jos liikehallinta on kömpelöä ja kroppa tekee asioita väärässä järjestyksessä, tapaturmia sattuu liikkuessa helpommin.

Ja vanhana niinkin yksinkertaisesta liikunnasta kuin kävelystä voi tulla vaikeaa, jos koordinaatio on päässyt iän mukana rapautumaan.

”Vaikka tuntuu, ettei kävely ole mikään vaikea juttu, se edellyttää hyvää koordinaatiota.

Pitää osata ottaa symmetrisiä askelia ja heilauttaa myötäliikkeenä kättä vastakkaisen jalan astuessa. Joillakin ihmisillä kädet voivat olla kuin kaksi tikkua sivuilla. Vartalon kiertoliikkeet puuttuvat, ja kävelystä tulee ankan kävelyä”, Rinne kuvailee.

Koordinaatiolla tarkoitetaan kykyä käskyttää kehon eri osia hallitusti ja oikea-aikaisesti.

Osa koordinaatiota vaativista liikkeistä on yhteydessä erityisesti rytmitajuun, osa taas enemmän tasapainoon ja ketteryyteen. Liikkeet voivat olla joko isoja liikkeitä tai hienomotoriikkaa.

Toiset ihmiset ovat synnynnäisesti motoriikaltaan lahjakkaampia kuin toiset.

Koordinaatiokyvyn kehittymiseen vaikuttaa paljon myös se, kuinka paljon taitoja harjoittaa teini-iässä ja nuorena aikuisena.

Jos taitojen kehittäminen on jäänyt nuorena väliin, huipputaitavaa jazztanssijaa, luistelijaa tai jalkapalloilijaa kenestäkään tuskin enää keski-iässä kehittyy.

Rinteen esittelemillä kuudella harjoituksella omaa koordinaatiokykyä voi treenata paremmaksi.

”Kun näitä tekee kaksi kolme kertaa viikossa, niin muutamassa viikossa alkaa jo näkyä tuloksia. Monet motoriset taidot alkavat selkeästi parantua noin neljässä viikossa.”

Liikehallinta paranee säännöllisellä harjoittelulla siis nopeammin kuin lihasvoima tai hapenotto, jossa selvä kehitys on havaittavissa keskimäärin kolmessa kuukaudessa.

Huonosta koordinaatiosta kärsivän vasta-alkajan Rinne ohjaisi ensin yksinkertaisten perusliikuntalajien kuten hölkän tai kuntojumpan pariin.

Liikuntaintoa ei kannata latistaa aloittamalla jazztanssia, rullaluistelua tai esimerkiksi jousiammuntaa, sillä näiden lajien harrastaminen vaatii hyvää liikehallintaa.

Rinne kehottaa silti myös haastamaan itsensä. ”Taitokoordinaatiota voi hioa loppuun asti, on minkä ikäinen tahansa.”

Lähde: Näin treenaat koordinaatiokykyä – Tässä kuusi harjoitusta, jolla koordinaatio paranee kuukaudessa – Elämä – Helsingin Sanomat

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s