Suomi on ollut kalliomaalausten keskus –  Suomesta ei ole löydetty lainkaan kalliokaiverruksia

Kivikaudella harrastettiin kalliotaidetta ahkerammin kuin on aikaisemmin luultu. Suomesta tunnettiin puoli vuosisataa sitten vain viitisen kalliomaalauskohdetta, mutta nyt niitä tiedetään yli 150.

Luku on korkein Pohjois-Euroopassa.

Kalliotaiteen keskuspaikat sijaitsivat usein maantieteellisesti luontevilla pysähdyspaikoilla.

Myös Suomessa osa kuvista löytyy vesireittien risteyskohdista, mutta maalauksia on myös syrjäisillä seuduilla, kertoo arkeologian yliopistonlehtori Antti Lahelma Helsingin yliopistosta.

Sitä, miksi suuri osa maalauksista keskittyy Itä- ja Keski-Suomen järvialueille, ei tarkalleen tiedetä.

”Eräs selitys on geologia, sillä näiltä alueilta löytyy enemmän sopivia rotkojärviä jyrkkine rantakallioineen. Kuitenkin kalliopaikkoja on myös lännessä. Ehkä kyse on muinaisen järvikansan kulttuurista, johon kuului kuvien tekeminen toisin kuin merenrannan asukkailla.”

Kivikauden keskeiset kalliotaidepaikat näyttävät tutkijoiden mukaan muodostavan eräänlaisen esihistoriallisen ajan tietoverkon, jonka solmut olivat yhteisöjen kokoontumispaikkoja.

”Vaikuttaa siltä, että tärkeimmät kalliotaidekeskukset Pohjois-Euroopassa ovat melko säännöllisten välimatkojen päässä toisistaan.

Ne näyttävät muodostavan verkoston, johon on keräännytty viettämään esimerkiksi tiettyjä vuotuistapahtumia ja vaihtamaan kuulumisia sekä ideoita”, Lahelma arvioi.

Paikat ovat olleet tärkeitä myös elinkeinojen kannalta.

Esimerkiksi Vienanmeren Uikujoen suistossa piirroksia näkyy maitovalaiden synnytyspaikoilla. Norjan Pohjois-Altassa ja Keski-Ruotsin Nämforsenissa kohteita sijaitsee kalastusvesien lähellä.

Norjalainen tutkija Jan Magne Gjerde on analysoinut kalliokuvia Fennoskandiassa. Hänen arvionsa mukaan osa kohteista keskittyy tietyille alueille, jotka ovat läpimitaltaan parisataa kilometriä.

Suomessa tällainen alue sijaitsee maan kaakkoisosassa. Useissa kohteissa alettiin tehdä kalliokuvia vuosina 5 500–5 000 eaa. Gjerden ar­vion mukaan kalliotaide lisääntyi tuolloin jopa räjähdysmäisesti.

Fennoskandiassa yhteinen kuva-aihe on hirvenpääkokkainen vene. Samantyyppisiä veneitä on löydetty esimerkiksi Nämforsenilta sekä Suomen tärkeiltä kalliomaalauspaikoilta Ristiinan Astuvansalmelta ja Laukaan Saraakalliolta.

”Samanlainen aihe ja sen tyylipiirteet voivat olla merkki kontakteista kalliotaiteen keskusten välillä”, arvioi Gjerde.

Hirvenpää oli kalliokuvien perusteella suosittu keulakoriste kivikauden veneissä. Veneiden silmiinpistävä samankaltaisuus voi viitata laajalle levinneisiin kulttuurivaikutteisiin. (KUVA: Jan Magne Gjerde)

Kalliotaiteeseen luetaan kalliomaalaukset ja kaiverrukset.

Gjerden mukaan on yllättävää, että Suomesta ei ole löydetty lainkaan kalliokaiverruksia, ainoastaan maalauksia. Luoteis-Venäjällä tilanne on päinvastainen.

Lähde: Suomi on ollut kalliotaiteen keskus – kalliomaalausten tutkimisessa ollaan vasta alkumetreillä – Päivän lehti 10.3.2019 | HS.fi

Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.