Miksi peuroja ruokitaan, jos niitä on jo liikaa?

Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin saalismäärä kasvoi reippaasti. Pienten hirvieläinten, eli valkohäntä- ja kuusipeuran sekä metsäkauriin metsästyskausi päättyi helmikuun puolivälissä.

Saaliiksi saatiin noin 53 000 valkohäntäpeuraa, 91 kuusipeuraa ja noin 12 700 metsäkaurista, tiedottaa Suomen riistakeskus.

Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin saalismäärä kasvoi huomattavasti aikaisemmasta.

Valkohäntäpeurakanta ja -saalis painottuvat voimakkaasti Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Hämeen, Satakunnan ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueille. Koko peurasaaliista peräti 95 prosenttia kertyi näiltä viideltä riistakeskusalueelta.

Muualla maassa peuratiheydet ovat huomattavasti pienempiä, vaikka valkohäntäpeuroja esiintyy aina Pohjois-Savoa myöten.

Peurasaalis kasvoi edellisestä kaudesta lähes 12 000 yksilöllä, eli noin 29 prosenttia. Kaadetuista aikuisista peuroista yli puolet oli naaraita.

Pienimmän hirvieläimemme metsäkauriin metsästykseen ei vaadita pyyntilupaa, mutta saaliista on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle.

Metsäkaurista esiintyy kaikilla Suomen 15:sta riistakeskusalueella, mutta kanta on selvästi tihein lounaisessa Suomessa. Metsäkauriin saalismäärä nousi noin 3 300 eläimellä, eli noin 35 prosenttia.

Kahdella viikolla pidennetty metsästyskausi nosti saaliskertymää.

Kuluneella metsästyskaudella oli ensimmäistä kertaa mahdollista jatkaa valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästystä helmikuun puoliväliin saakka. Tammikuun lopun jälkeen metsästyksessä ei saanut käyttää koiraa.

Helmikuun aikana koko maassa saatiin saaliiksi hieman vajaat 4 300 valkohäntäpeuraa ja reilu 1 300 metsäkaurista.

Miksi peuroja ruokitaan, kun niitä on paikoin jo paljon?

Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tukiruokinnalla on ankarina talvina eläinsuojelullinen merkitys.

”Leutoina talvina ruokinta ei ole välttämätöntä, kovina pakkastalvina sitä tarvitaan. Ankarissa oloissa osa eläimistä voisi nälkiintyä.”

Peurojen aiheuttamat vahingot lisääntyisivät, jos ruokintaa ei järjestettäisi, Impola sanoo.

”Kun ne saavat ruuan ruokintapaikalta, eivät mene niin herkästi aiheuttamaan vahinkoja.”

Ruokinnalla on iso merkitys myös metsästyksen kannalta, sillä 80 prosenttia saaliista ammutaan vahtimalla ruokintapaikoilta.

Ruokintapaikkojen sijoittelulla pystytään Impolan mukaan jonkin verran ohjaamaan peurojen liikkeitä, esimerkiksi pois vilkasliikenteisten teiden ympäristöstä.

”On tärkeää, että ruokintapaikan sijainti on mietitty liikennevahinkojen kannalta.”

Yleensä ruokintapaikoilla tarjotaan esimerkiksi rehuviljaa ja pakkaamoiden ylijäämäjuureksia, kuten porkkanoita.

Impola muistuttaa, että jos peurojen ruokinta on aloitettu, sitä ei saa lopettaa liian aikaisin.

Peurojen ruuansulatuselimistö ei sopeudu ravinnon muutokseen äkkiä. ”Ruokinta tulee sekä aloittaa että lopettaa vähitellen.”

Lähde: Miksi peuroja ruokitaan, jos niitä on jo liikaa? Asiantuntija vastaa – Maaseudun Tulevaisuus

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s