Huuhkaja – lintujen aatelia?

Huuhkaja on hämärän saalistaja, joka lentää äänettömästi puun latvasta toiseen saalista etsien. Päivällä lepopaikan paljastaa usein ympärillä kiusaava äänekäs varisparvi.

Huuhkaja on hyvin suurikokoinen ja suhteellisen isopäinen – Euroopan suurikokoisin pöllölaji.

Huuhkaja suosii kallioisia, jyrkkärinteisiä metsäalueita. Pesä on usein kallionkolossa tai kielekkeellä, nykyisin jopa hakkuuaukealla juurakon alla. Pesintä alkaa muiden pöllöjen tavoin jo varhain maaliskuussa. Sitä ennen kuulee auringonlaskun jälkeen soidintavan koiraan matalaa toistuvaa uu-hu -huhuilua.

Huuhajan ääni:

Pesinnän alkuvaiheessa huuhkaja hylkää pesän herkästi, joten liikkumista tunnetussa pesämaastossa tulee välttää.

  • Pituus: 60–70 cm
  • Siipiväli: 160–188 cm
  • Paino: koiraas 1,8–2,7 kg, naaras 2,3–3,3 kg

Huuhkajan höyhenpuvun yleisväritys on selkäpuolelta tummanruskea, harmaiden ja kellanruskeiden viivojen ja laikkujen kirjavoima, alapuolelta vaalean kellanruskea mustin pitkittäisviiruin.

Linnun vatsan ja kupeiden höyhenissä on ruskeaa poikkijuovitusta, mikä on selvin ero väritykseltään hyvin samannäköiseen, mutta pienempään sarvipöllöön.

Huuhkajan pää on suuri ja sen silmät ovat myös suuret, voimakkaan oranssinpunaiset ja melko etäällä toisistaan.

Silmien välissä ja päällä ovat selvät ”kulmakarvat” ja otsalla suuret, mustanruskeat, vaaleareunaiset töyhdöt, joita lintu pitää miltei aina ainakin osittain pystyyn nostettuina.

Kohtuullisen pitkä pyrstö on kellanruskea tummanruskein poikkijuovin.

Lennossa huuhkaja vaikuttaa pitkien, leveiden ja pyöreäpäisten siipiensä sekä jäntevien siivenlyöntiensä vuoksi hyvin suurelta. Siipien kärkiväli on 150 – 160 cm, mutta enimmillään jopa 190 cm.

Ravinto

Huuhkaja lähtee saalistamaan vasta auringonlaskun jälkeen, hämärän alkaessa muuttua pimeäksi.

Aamulla se vetäytyy päivälevolle auringon noustessa.

Huuhkaja ei ole useimmista muista pöllöistä poiketen erikoistunut tietyn jyrsijäryhmän saalistukseen vaan se käyttää elinpiirinsä riistaa hyvin monipuolisesti. Saaliin koko vaihtelee kovakuoriaisista, etanoista ja pienistä myyristä siiliin, kotikissaan, jänikseen, ukkometsoon ja kettuun.

Huuhkaja ravintoon kuuluu sekä nisäkkäitä että lintuja. Suomessa pääravintoa ovat myyrät ja etenkin kaatopaikkojen rotat, mutta myös isommat nisäkkäät aina jäniksen kokoiseen asti kelpaavat.

Lintulajeista saaliiksi joutuu tavallisimmin kana-, varis- ja sorsalintuja, mutta myös muita pöllöjä ja petolintuja.

Esimerkiksi sääkselle huuhkajasta on tullut melkoinen riesa, kun se napsii korkealla puun latvassa olevasta sääksenpesästä poikasen kerrallaan kuin tarjottimelta.

Pesintä ja lisääntyminen
Pesä sijaitsee tavallisesti paikassa, jossa kallionuloke, puu, tiheä pensas tai muu vastaava muodostaa pesän päälle sateensuojan.

Kallioisilla seuduilla pesä on usein jyrkän kallioseinän juurella onkalossa tai lipan alla.

Hiekkaharjualueilla tavallisin pesäpaikka on kaatuneen puun juurakko tai kaatuneen rungon ja maan väliin jäävä onkalo. Yleisiä pesäpaikkoja ovat myös suuren kiven kuve ja etenkin saaristossa tiheän kuusen tai katajapensaan alusta. Pesä voi olla myös hakkuurisujen alla tai täysin ilman suojaa kannon tai puunrungon kupeessa.

Huuhkaja voi pesiä myös rakennuksissa.

Useimmilla pareilla on 2 – 3 pesäpaikkaa, joita ne käyttävät säännöllisesti vuodesta toiseen. Pari ei pesi joka vuosi, vaan jättää pesinnän väliin, jos talvi on ollut kylmä ja jyrsijäkannat pohjalukemissa.

Muninta sijoittuu maalis-huhtikuulle. Muninta tapahtuu 2 – 4 päivän välein, joten neljän munan pesueen muninta kestää lähes kymmenen päivää. Munat ovat valkeita ja melko pyöreitä, linnun kokoon nähden pienehköjä.

Hautoma-aika on 32 – 36 vrk.

Poikaset ovat syntyessään sokeita, niiden silmät aukeavat noin viikon iässä. Kolmen viikon iässä poikaset aloittavat tutustumisen pesän lähiympäristöön. Viiden viikon ikäisinä ne piiloutuvat maahan pesän lähistölle, eivätkä enää palaa pesään. Lentämään huuhkajan poikaset oppivat 8 – 9 viikon ikäisinä.

Saalistus alkaa 10 viikon iässä. Emojensa huollettavina poikaset ovat aina syyskuulle asti. Sukukypsyyden koiraat saavuttavat seuraavana keväänä, naaraat vuotta myöhemmin kolmannella kalenterivuodellaan.

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.