Näädän lumijäljet

Näätä onkin arvostettu saaliseläin. Sitä kunnioitetaan myös sen historian vuoksi. Näätä on merkittävä osa suomalaista luontoa ja eräkulttuuria.

Näätä elää ulkosaaristoa ja puutonta Tunturi-Lappia lukuun ottamatta kaikkialla Suomessa. Tiheimmät kannat ovat etelä- ja keskiosissa ja Itä-Suomessa.

Erakkona elävä näätä etenee maassa yleensä hyppimällä ja laukkaamalla. Puihin näätä kiipeää saalistaessaan, tähystäessään ympäristöään tai paetessaan itseään suurempia petoja.

Näätä ei vaihda talvella turkkinsa väriä, ja siksi sille onkin tärkeää päästä saalistajia turvaan puihin ja kivenkoloihin.

Näätä pystyy vetämään terävät kyntensä tassujensa sisälle, etteivät kynnet tylsy ja kulu, kun näätä liikkuu maalla. Näädän jälkipainalluksessa erottuu viisi varvasta. Etutassun jälkeen piirtyy usein ranneantura.

Puoliympyrän muotoiset, viisi varvasanturaa. Melko suuret eläimen kokoon verrattuna, koiraan etukäpälät 7 × 5 cm ja naaraan 4,5 × 4 cm, koiraan takakäpälät 5 × 5 cm ja naaraan 4 × 4 cm. Terävät kynnet. Lumijäljet näyttävät hyvin suurilta käpälien karvapeitteen johdosta.

Etutassun jälki on 5–7 cm pitkä. Takatassun jälki on hieman pienempi, ja sen kantapään painallus jää harvoin näkymään.

Takatassun jälki on siten selvästi lyhyempi, useimmiten noin 5 cm:n pituinen. Lähes samanpainoisen minkin jälkipainallus on pienempi.

Hyvin ketterä liikkumaan. Sopeutunut hyvin kiipeilyyn, kiipeämisessä kynnet apuna, toinen jalkapari kiinnittyy puuhun toisen liikkuessa.

Näätäeläimistä ainoa, joka pystyy vetämään kyntensä piiloon. Näin kynnet eivät kulu eläimen liikkuessa maassa.

Näädän tassut ovat eläimen kokoon nähden suuret

Siten se syvässä lumessa liikkuu minkkiä vaivattomammin. Näädän jalkapohja on talvella karvainen, jolloin yksittäiset polkuanturat piirtyvät huonosti jälkeen.

Maassa laukkaa ja loikkii.

Muita kulkutapoja näätä käyttää vain harvoin. Käynti on hidasta, sillä näätäeläinten pitkä ruumis ja lyhyet jalat eivät luontevasti taivu laukkaan.

Lumioloissa näädän jälki on lähes poikkeuksetta parijälki. Takatassut osuvat tarkasti etutassujen jälkiin.

Toinen tassu osuu vinosti toisen eteen, ja joskus jäljet voivat olla lähes peräkkäin.

Askelleveys on hyvin pieni. Askelen pituus on tavallisesti 50–70 cm, mutta joskus askel voi venyä metrin mittaiseksi. Jäljet voivat osua osittain toistensa päälle.

Jälkijono usein hyvin mutkitteleva näädän etsiessä saalista. Jälkijono johtaa usein myös suurelta puulta toiselle.

Ohuelle kantavalle hangelle näätä jättää nelijälkeä.

Kulkutapa on tuolloinkin loikka, jossa takatassut osuvat maahan etutassujen jälkien eteen.

Nelijäljessä etutassujen jäljet ovat lähes peräkkäin, kun taas takatassujen askelleveys on selvästi suurempi.

Joskus takatassut osuvat maahan lähes vierekkäin, jolloin jälkikuvio muistuttaa jäniksen jälkeä. Jälkikuvion muoto vaihtelee kulkunopeuden ja askelpituuden mukaan.

Näädän menestyksellinen jäljittäminen edellyttää lumikeliä.

Elinympäristö

Näätä viihtyy hyvin tiheissä metsiköissä, joissa on hyvä latvuspeittävyys. Näätä pyrkii välttämään aukkopaikkoja ja pyrkii kiertämään esimerkiksi suot metsän laitoja pitkin.

Näätä piilottelee mielellään puiden koloissa, kivikasoissa tai jopa ojan penkoissa. Sopivien piilopaikkojen saatavuus on tärkeä vaade elinympäristölle.

Jätökset vaihtelevat paljon ravinnon mukaan, ne voivat olla pitkiä lieriömäisiä mutta myös lähes nestemäisiä. Kiinteät jätökset halkaisijaltaan 7–15 mm, tyypillesti käyriä, toisesta päästä suippenevia, saaliseläinten karvoja näkyvissä. Jätöksissä ei ole myskin tuoksua.

Elintavat ja ravinto

Näätä on yöeläin, joka saalistaa hämärässä ja lepää päivisin.

Se on hyvin sopeutunut pimeässä liikkumiseen hyvän pimeänäön ja muistin ansiosta. Näätä on erinomainen suunnistaja.

Näätä käyttää tehokkaasti apunaan myös hajumerkkejä, joita se käyttää niin sanottuna reimariverkostona.

Näätä merkitsee näillä hajumerkeillä elinalueensa rajoja ja sisäosia. Metsä-Lapissa urosnäädän elinpiiri voi olla lähes sata neliökilometriä.

Näädällä ei ole varsinaista reviiriä, vaan ne elävät hieman eri paikoissa ja liikkuvat yhteisillä alueilla eri aikoihin. Elinalueet voivat mennä lähes kokonaan päällekkäin, mutta tällöin urosnäädät käyvät vain satunnaisesti toistensa alueilla.

Lähde: Näädän jäljet – Riistakolmiot.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.