Susien merkintäpyynnit alkavat Itä-Suomessa paikannustiedoilla ehkäistään koiravahinkoja – koiran korvausarvo nousee koulutuksen myötä

Luonnonvarakeskuksen tavoitteena on aloittaa susien merkitseminen GPS-pannoilla helmikuun loppupuolella etupäässä Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.Merkintäpyynti jatkuu sääolosuhteista riippuen enintään huhtikuun puoliväliin asti.

Luonnonvarakeskus on jo aikaisemmin tiedottanut valmistelevansa susien pannoituksia Pohjois-Pohjanmaalla.

”Merkintäpyynnissä susi nukutetaan helikopterista käsin ja nukutetulle sudelle asennetaan panta ja korvamerkki. Valtaosa pannoista on niin kutsuttua Iridium-mallia, joista paikannustieto välittyy satelliitin kautta palvelimelle aiempaa varmemmin”, Luonnonvarakeskus kertoo.

Paikannustiedoilla ehkäistään koiravahinkoja

Pantasusien seurantatietoa käytetään susikannan koon arvioinnissa, arviointimenetelmiä kehittävässä tutkimuksessa ja ekologisissa tutkimuksissa.

Pantasusien paikannustiedot ovat katsottavissa myös Riistahavainnot.fi-palvelussa. Maaliskuusta elokuuhun paikannustietoja ei kuitenkaan esitetä suden lisääntymisajan vuoksi.

”Paikannustietojen näyttämisellä pyritään ennaltaehkäisemään erityisesti susien aiheuttamia koiravahinkoja metsästyskauden aikana”, Luonnonvarakeskus kertoo.

Sudet tappavat määräänsä suhteutettuna eniten koiria juuri Itä-Suomessa.

”Tähän voi osaltaan vaikuttaa se, että Itä-Suomen susireviireillä on harvemmassa hirvieläimiä, jotka ovat suden luontaista saalista. Runsas puolet vahingoista on tapahtunut metsästystilanteissa.

Suden tappamien koirarotujen jakaumassa heijastuu eri rotuisten koirien runsaus susien esiintymisalueilla”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola Kauppalehden haastattelussa marraskuussa.

Kojolan mukaan suomenpystykorva eroaa muista yleisistä metsästyskoirista siinä, että se on ollut suden hyökkäyksen kohteena yleisemmin pihapiirissä kuin metsästystilanteessa.

”Havainto sopii hyvin yhteen Minnesotassa tehtyihin havaintoihin, joiden mukaan äänekkäät rodut ovat tavallisimpia suden hyökkäyksen kohteita ihmisasumusten lähellä.

Suomenajokoira on ollut Itä-Suomessa susien tavallisin kohde, mutta vain muutama prosentti siihen kohdistuvista hyökkäyksistä on tapahtunut pihapiirissä.

Norjanharmaahirvikoira on ollut vahinkotapauksissa kolmas muita rotuja yleisempi ja noin 80 prosenttia tätä rotua koskevista tapauksista on tapahtunut metsästystilanteissa.

Pihatapauksissa on useammin kuin metsästyksen yhteydessä sattuneissa kirjattu vahingon aiheuttajaksi yksinään liikuskeleva susi”, Kojola sanoo.

Valtio korvaa susivahingoista vuosittain 200 000 euroa

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan sudet tappavat vuosittain lähes 50 metsästyskoiraa. Valtio korvaa koirat käypään arvoon eikä huomioi tuotto-odotuksia tai sijoitettuja kustannuksia.

Todellisuudessa tappojen määrä voi olla suurempi, koska kaikki eivät ilmoita koiran menetystä ja vaadi korvauksia. Toiminnanjohtaja Heli Siitarin mukaan Metsästäjäliitto saa yhteydenottoja koiransa menettäneiltä lähes joka arkipäivä.

”Koiria voi olla tapettu suurpetojen metsästyksen yhteydessä ja niitä ei korvata riistavahinkolain perusteella.

Vakuutus on ensisijainen korvauslähde, mutta jos riistavahinkolain mukainen korvaus on suurempi, erotus hoidetaan valtion varoista”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön riistatalouden erityisasiantuntija Jussi Laanikari Kauppalehdelle marraskuussa.

Laanikarin mukaan koiran rahallisen arvon voi yleensä erikseen määrittää vakuutuksen oston yhteydessä.

Koiran rahalliseksi arvoksi eli niin sanotun henkiturvan korvausmääräksi määritetään tavallisesti pennun hankintahinta, mutta koiran arvo voi perustellusti myös nousta esimerkiksi näyttelymenestyksen tai koulutuksen myötä.

Viime vuonna valtio korvasi suden raatelemia koiria yli 150 000 eurolla. Kaikkiaan susien takia valtio maksoi viime vuonna kotieläinvahinkokorvauksia 200 000 euroa. Korvausten kokonaismäärä on ollut lähes samalla tasolla kolme viime vuotta.

Koiravahingot koskevat pääasiassa ajavia ja pysäyttäviä sekä puuhun haukkuvia lintukoiria, joten perusarvo on määritelty näiden rotujen arvoilla.

”Puhdasrotuisen koiran arvo on 1600 euroa ja sekarotuisen koiran arvo on 800 euroa. Koirien osalta on myös otettu käypää arvoa lisäävinä elementteinä huomioon koirien menestyminen erilaisissa näyttelyissä ja kokeissa sekä kilpailuissa”, hän jatkaa.

Kun susi tappaa metsästyskoiran, käyvällä arvolla tarkoitetaan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan lähtökohtaisesti korvattavan eläimen sen hetkistä myynti- tai ostohintaa.

Käypä arvo ei sisällä erikseen mahdollisia tuotto- tai odotusarvoja eikä siihen sijoitettuja muitakaan kustannuksia. Täten korvauksessa ei huomioida myöskään jalostusarvoa.

”Poikkeuksellisen arvokas koira on mahdollista vakuuttaa Suomessa saatavilla olevien vakuutuskorvausjärjestelmien puitteissa kuten mikä tahansa omaisuus”, Laanikari sanoo.

Kallein valtion korvattavaksi tullut koira 2010-luvulla on ollut 11 400 euron arvoinen.

Laanikarin esimerkkilaskelman perusteella puhdasrotuiselle,

perusarvoltaan 1600 euron koiran

  • käyväksi arvoksi tulee 8200 euroa, kun se on 1,5 vuotta vanha,
    • metsästyskoiraksi koulutettu (2500 euroa),
    • terveystarkistettu (500 euroa),
    • näyttelyssä H-arvostelun saanut (100 euroa),
    • karhunhaukun taipumuskokeen hyväksytysti suorittanut (500 euroa) ja
    • käyttövalion arvon saanut (3000 euroa).

Tyypillinen valtion maksama korvaus on 4100 euroa puhdasrotuisesta, metsästykseen koulutetusta koirasta.

Lähde: Susien merkintäpyynnit alkavat Itä-Suomessa – paikannustiedoilla ehkäistään koiravahinkoja | Kauppalehti

Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.