Kylmyys lisää kuolemia talvisin – eikä siihen tarvita edes paukkupakkasia – Pelkästään kasvojen iho jäähtyminen nostaa yläpainetta

Kaikille tuttu arkipäiväinen kokemus ei ole aivan vaaraton.

Vuosittain 2 500–3 500 suomalaista kuolee ennenaikaisesti kylmänä vuodenaikana.

”Sydän- ja verisuonisairastavuus on koholla talviaikaan.

Noin neljä prosenttia väestöstä saa kylmyyden vuoksi erilaisia sydänoireita, kertoo dosentti Tiina Ikäheimo Oulun yliopiston ympäristöterveyden- ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta.

Ikäheimo on selvittänyt ryhmineen kylmän terveysvaikutuksia vuosikymmenen ajan.

Pelkästään se, että kasvojen iho jäähtyy, nostaa veren yläpainetta noin 20 elohopeamillimetriä.

Jos ihmisen verenpaine on jo valmiiksi koholla eli yläpaine on 140 ja alapaine 90 tai enemmän, yläpaine voi nousta riskilukemiin. Se voi nousta jopa yli 200 elohopeamillimetriin.

Elimistö reagoi kylmään vuodenaikaan myös pitkäaikaisemmin. Verenpaine on talvisin pysyvästi vähän korkeampi kuin kesällä.

Sydän joutuu verenpaineen kohotessa urakoimaan, sillä sen pitää pumpata voimakkaammin.

Myös verisuonten seinämät joutuvat koville. Ilmiö lisää esimerkiksi sydäninfarktin, aivo­verenvuodon ja äkkikuoleman riskiä.

Hieman yllättäen kuolemat eivät liity paukkupakkasiin.

Eniten suomalaisia kuolee, kun ulkona vallitsee aivan normaali talvisää, viidestä viiteentoista pakkasastetta.

”Suomalaisten kuolleisuus on minimissään kun ulkolämpötila on 14 astetta.

Kuolleisuus lähtee jyrkästi kasvamaan heti sen alapuolella, eli kylmän terveysvaikutukset tulevat esiin hyvin aikaisin ilmojen jäähtyessä.”

Selitys sille, miksi leudot talvikelit ovat kuolleisuuden kannalta pahimpia, löytyy osittain ihmisten käytöksestä.

Ankarilla pakkasilla suomalaiset osaavat pukeutua riittävästi ja viettävät vähemmän aikaa ulkona.

Sen sijaan leudoilla talvikeleillä monet ovat huolettomia.

”Ihmiset eivät aina reagoi riittävän nopeasti säätilojen muutoksiin muuttamalla pukeutumistaan”, Ikäheimo sanoo.

Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat pitkäaikaissairaat ja ikä­ihmiset, joiden lämmönsäätelyjärjestelmä on heikentynyt.

Verenpaineen nousuun kylmässä säässä on hyvä syy.

Veri kuljettaa elimistössä paitsi happea, hiilidioksidia ja ravinteita myös lämpöä. Verenkierto on kuin vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä.

Joka kerta kun ihminen astuu ulos talvisäähän ja kylmä ilma osuu kasvoille, ihon verisuonet supistuvat.

Tämä tapahtuu, jotta lämmön hukka vähenisi ja ruumiinlämpö pysyisi tasaisena – lämpöä vapautuu ohuista putkista vähemmän kuin paksuista.

Samaan aikaan veri väkevöityy.

Paineen kasvaessa suonet vapauttavat nestettä kudoksiin, vereen tulee enemmän hyytymistekijöitä ja punasolujen suhteellinen määrä kasvaa.

Kun veren neste vähenee, veri mahtuu supistuneisiin suoniin paremmin.

Veren koostumuksen muuttuminen on yksi syy siihen, miksi kylmyys lisää veritulppia eli infarkteja sydämessä ja aivoissa. Sakea veri tukkii helpommin suonia.

Toisaalta paineen vuoksi verisuonten repeämisen riski kasvaa. Se lisää esimerkiksi aivoverenvuodon todennäköisyyttä.

Liikunta, lumenluonti tai halonhakkuu nostaa verenpainetta entisestään. Rehkimisen tiedetään laukaisseen sydänsairailla rintakivun pahenemisia ja sydänkohtauksia.

Ikäheimo kollegoineen tutkii parhaillaan, onko talvinen liikunta ulkoilmassa riski sepelvaltimopotilaille.

”Suosittelen silti kaikille liikkumista ulkona. Kunhan vain kuuntelee omia tuntemuksiaan ja välttää raskasta liikuntaa erittäin kylmässä.”

Omalla pukeutumisella voi vaikuttaa paljon, Ikäheimo muistuttaa.

Vaikka kylmältä ei pääse kokonaan pakoon, koska kasvot ovat näkyvissä, huivi nenän edessä auttaa jo paljon.

On myös kylmässä käytettäviä hengityssuojaimia. Toisaalta takin huppu pipon päälle nostettuna muodostaa kasvojen lähelle selvästi ulkoilmaa lämpimämmän mikroilmaston.

Sydänsairauksien lisäksi kylmä lisää hengitysongelmia.

Kuiva kylmä ilma voi ahdistaa henkeä etenkin silloin, jos ihmisellä on keuhkosairaus, astma tai keuhkoahtauma, Oireet ilmaantuvat yleisimmin, kun pakkasta on yli 15 astetta.

Myös terveet ihmiset voivat kovilla pakkasilla joutua yskimään. Jos urheilee kylmässä, hengitysteissä voi poltella.

Kylmän aiheuttamat hengitys­oireet liittyvät siihen, että kylmä supistaa henkitorvea ja keuhkoputkia.

Tämä saa ihmisen yskimään. Kylmä ilma lisää liman­eritystä, turvottaa keuhkoputkien limakalvoja ja heikentää limaa poistavien värekarvojen toimintaa. Hengitys vaikeutuu.

”Jos harrastaa hyvin raskasta liikuntaa, esimerkiksi kilpahiihtoa, kovalla pakkasella, hengitysteiden jäähtyminen tehostuu. Tutkimuksissa on havaittu, että tulehdussolujen määrä lisääntyy ja tulee viitteitä keuhkovaurioista.”

Siksi pakkasrajat ovat tarpeen.

Ongelma on suurempi, mikäli ihminen hengittää suoraan suun kautta.

Tällöin iso määrä kylmää ilmaa pääsee kerralla melko suoraan jäähdyttämään hengitysteitä ja keuhkoja.

Nenän kautta hengittäessä ilma ehtii matkalla lämmetä, sillä ilma-aukko on pienempi.

Nenän kautta kannattaa hengittää myös siksi, että nenän limakalvot ja värekarvat suodattavat ilmasta haitallisia epäpuhtauksia, kuten hiukkasia ja mikrobeja.

Se on tarpeen, sillä talvella kaupunki-ilmassa on usein normaalia enemmän epäpuhtauksia, etenkin jos ilma seisoo paikallaan.

Liikenteen päästöt kasvavat kylmällä ja talojen takkoja lämmitetään ahkerasti, jolloin syntyy runsaasti pienhiukkasia.

Niiden tiedetään lisäävän sydänkuolemia ja pahentavan keuhkosairauksia.

Kun kylmä kiusaa hengitys­elimiä, myös elimistön vastustuskyky voi heikentyä. Siksi hengitystieinfektiot iskevät helposti.

Ikäheimon mukaan ei tiedetä, miten paljon Suomessa talviaikainen kuolleisuus lisääntyy keuhkosairauksien pahenemisen ja hengitystieinfek­tioiden yleistymisen vuoksi.

Asiaa ei ole yhtä helppo selvittää kuin sydänkuolemia. Hengitystieinfektioiden kautta kuolleisuus lisääntyy vasta parin viikon viiveellä kylmäjaksosta.

Hypotermiaan eli alilämpöisyyteen kuolee nykyisin melko harva Suomessa, noin 70–80 ihmistä vuosittain. Hukkumalla kuolee kaksinkertainen määrä.

Paleltumalla kuolee eniten 50–60-vuotiaita miehiä. Usein taustalla on alkoholinkäyttö tai tapaturma, kuten jäihin putoaminen.

Sen sijaan paleltumat eli kylmän aiheuttamat ihovauriot ovat yllättävän yleisiä.

Taannoisessa Ikäheimon ryhmän kyselyssä ilmeni, että useampi­ kuin joka kymmenes suomalainen oli saanut vuoden sisällä pakkasenpureman.

Joka sadas oli saanut rakkulaisen toisen asteen paleltuman.

Yliopisto­sairaaloissa joudutaan vuosittain poistamaan sormia ja varpaita vai­kean paleltuman vuoksi.

”Kädet, jalat ja pään alue jäähtyvät herkimmin, sillä niissä on suhteessa eniten lämpöä hukkaavaa pinta-alaa. Tyypillisesti paleltumia syntyy vapaa-ajan ulkoaktiviteeteissa, kuten hiihdossa ja laskettelussa, kun kylmyyteen ei varauduta riittävästi.”

Tavallinen pakkanen tappaa enemmän kuin hellesää

 Vähiten ihmisiä kuolee Suomessa silloin, kun ­lämpötila on 14 astetta.

 Kuumuus aiheuttaa ­Suomessa arviolta 160 ja kylmyys 2 500–3 500 ylimääräistä kuolemaa ­vuodessa.

Valtaosa kylmässä kuolemista tapahtuu normaalissa talvisäässä 5–15 pakkasasteessa.

 Myös maailmanlaajuisesti kylmyys tappaa enemmän kuin kuumuus.

Lähde: Kylmyys lisää kuolemia talvisin – eikä siihen tarvita edes paukkupakkasia – Tiede | HS.fi

Kategoria(t): Ympäristö Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.