Hirvikoira | Jämtlanninpystykorva – käytettiin talvisodassa haavoittuneiden evakuointiin

Jämtlanninpystykorva

Jämtlanninpystykorva on lähtöisin Ruotsista. Rotua käytetään nykyään pääasiassa hirven metsästykseen, mutta jämttiä on myös käytetty ennen myös karhun, ilveksen sekä metsäkanalintujen metsästyksessä.

Ennen vuotta 1946 Ruotsissa ja Norjassa paikallisia pystykorvakantoja yritettiin sulauttaa yhteen nimellä norrlanninpystykorva. Jämtlanninpystykorvalle vahvistettiin oma rotumääritelmä 21.11.1946.

Jämtlanninpystykorva on voimakas ja kestävyydeltään erinomainen koirarotu. Suurikokoinen jämtti on ryhdikkään näköinen, rauhallinen ja rohkea.

Uroksen säkäkorkeus vaihtelee 57-65 cm välillä ja nartuilla 52 -60 cm.

Jämtin peitinkarva on tiheää ja aluskarva lyhyttä ja pehmeää. Jämtlanninpystykorva on käyttötarkoitukseltaan pysäyttävä metsästyskoira.

Alkutalvesta 1940 ruotsalaisen kreivin Björn von Rosenin aloitteesta koottiin kiireellä kaksi koiravaljakkoa käytettäväksi talvisodassa haavoittuneiden evakuointiin vaikeissa lumiolosuhteissa.

Björn von Rosenin lahjoittamiin valjakkoihin kuului kaikkiaan 14 koiraa. Ruotsista ei ollut saatavissa riittävästi varsinaisiin vetokoirarotuihin kuuluvia yksilöitä ja siitä syystä valjakkoon hyväksyttiin paikallista alkuperää olevia suurikokoisia, pystykorvaisia
koiria. Koirat olivat Ruotsin Vapaaehtoisjoukon käytössä talvisodan loppuun saakka. Sodan päätyttyä koirat sijoitettiin armeijan koirakouluun Hämeenlinnaan.

Vaikeassa elintarviketilanteessa osa koirista osoittautui käyttökelpoiseksi myös hirvijahdissa ja niitä myytiin sodan kestäessä tai sen jälkeen metsästyskoiriksi tarkoin valikoiduille ostajille.

Hirvikoirat ja koulutus.

Tallenna

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.