Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa – metsätuhojen laajuutta ei ole otettu kunnolla huomioon

Hirvenkaatolupia on täksi syksyksi myönnetty Pohjois-Savoon 400 enemmän kuin viime vuonna. Metsänkasvattajan silmin harvennus saisi olla selvästi rajumpaakin.

Hirvitiheys pitäisi asettaa 1-2 hirven tasolle tuhannelle metsähehtaarille. Silloin metsästyskin olisi todellista metsästystä, sanoo Tenho Hynönen, kuopiolainen metsänomistaja ja entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö.

Hynösen vahvaan kasvuun ehtineessä koivuntaimikossa Leppävirran Niinimäessä noin puolet koivuista on runneltu ja syöty. Keltainen suojanauha repsottaa katkenneena sähkölinjan laidalla. Hirvinauhoista, hajuista tai karhunkuvista ei ole ollut hirvien pelokkeeksi.

Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti.

Hirvien tavoitetiheys on 2,3-3,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohti.

Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu kunnolla huomioon.

Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka paikka olisi huonosti sopiva. Männyn- ja koivunviljelystä on tullut lähes toivotonta ja mahdotonta.

Varttuneemmat kuuset ja männyt ovat myös vaarassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Vaikka vauriokohta kasvaa umpeen, puusta ei kasva kunnollista.

Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille, Hynönen sanoo.

Lähde: Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa – Kotimaa – Savon Sanomat

Kategoria(t): Metsänhoito Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.