Pöllöjen huhuilu: Näin erotat eri pöllölajien äänet toisistaan

Hämäräelämään sopeutuneiden yöpetolintujen, pöllöjen soidinmenot tähtitaivaan alla on jännittävä elämys ja useille ensi kosketus superaisteilla varustettujen pöllöjen kiehtovaan ja salaperäiseenkin maailmaan.

Petolintututkimuksessa soidinkuuntelut on tärkeä apukeino pöllöreviirien etsimisessä ja tuttujen reviirien tarkastuksessa.

Pöllöt ilmoittavat reviiriensä varauksesta jo syyssoitimella, mutta tosi on kyseessä vasta tammi- helmikuussa ja meno on kiihkeimmillään maaliskuussa.

Kuutamo kutsuu

Unelmasää on lämmin tyyni ilta, kuutamo ja jos vielä päivällä räystäät tippuivat, koiraspöllöjen lemmenkutsuja ei pidättele mikään.

Pöllöilemään on luonnonystävienkin silloin päästävä.

Lämmintä vaatetta, kuumaa juotavaa ja oppaaksi kokenut lintuharrastaja, joka voi kuljettaa retkeläiset jo tunnetuille reviireille ja samalla pitää vaikkapa esitelmän tutuista pöllöpareistaan. Etukäteen kannattaa opiskella eri pöllöjen soidinääniä netissä.

Pirkanmaalla tavataan useita pesiviä pöllölajeja.

Rengastajien petolintuseurannassa vuonna 2016 todettiin Pirkanmaan huuhkajilla 29 pesintää, viirupöllöillä 132, lehtopöllöillä 163, sarvipöllöillä 6, helmipöllöillä 12 ja varpuspöllöillä 122 pesintää. Satunnaispesijöinä voi esiintyä lapinpöllö, suopöllö ja hiiripöllö.

Pöllötutkimuksessa soidinkuunteluiden lisäksi keskeistä on pöntötys sekä emo- ja poikasrengastukset ja kontrollit.

Viiru-, lehto-, helmi- ja varpuspöllö ovat kolopesijöitä, joiden pesäkolopulaa helpottamaan Pirkanmaan metsiin oli vuoden 2016 loppuun mennessä asennettu 2 378 pöllönpönttöä – eli enemmän kuin tarpeeksi.

Hauen kidasta

Ravinto, erityisesti myyrätilanne ratkaisee pesinnän, sillä myyrien ja muiden jyrsijöiden katovuonna useimmat pöllöt jättävät pesinnän väliin ja korjaavat tilanteen seuraavan myyrähuipun turvin munimalla isoja poikueita.

Pöllöt on ainainen ihmettelyn aihe. Varpuspöllöllä oli pöntössäni jopa 10 munaa.

Vain punatulkun kokoinen varpuspöllö pesii yleisenä Pirkanmaalla. Varpuspöllön kirkasta vihellystä ” hyy- hyy” kuulee parhaiten aamu- ja iltahämärissä.Miten punatulkun kokoinen pikkupöllö pystyi hautomaan 10 munaa ja vielä ruokkimaan kaikki poikaset ahtaassa pesäkolossa maailmalle.

Hämeenkyrössä, jossa pöllötutkimus on ollut systemaattista vuosikymmeniä, myyräkatovuonna lehtopöllöllä on vain muutama pesintä ja myyräspesialistina pidetyllä sarvipöllöllä ei yhtään.

Myyrähuippuvuonna lehtopöllöillä todettiin 39 pesintää ja sarvipöllöillä 31. Silloin joutui miettimään, mistä nämä kaikki pöllöt yhtäkkiä oikein tulevat. Vanha kansanmies totesi ihmettelyyni: ”Hauen kidasta!”

Pöllövinkkejä

Auringonlaskun aikaan taivaanrannan punertuessa suurin pöllömme huuhkaja ja pienin pöllömme varpuspöllö ovat aktiivisimmin äänessä. Toinen ääntelyhuippu on ennen auringonnousua.

Huuhkajan kumea ja kaamealta tuntuva puhaltelu, kaksitavuinen ”huu-uu” kaikuu nykyään yhä harvemmin Pirkanmaalla, sillä laji on taantunut erittäin uhanalaiseksi.

Takamaiden entinen asukki on hiljalleen siirtymässä kaupunkilaiseksi, mihin viittaavat useat havainnot huuhkajasta Tampereen keskustassa.

Helsingissä huuhkaja pesii aivan pääkaupungin ydinkeskustassa. Kaupungin rotat, kanit, sorsat, pulut, varikset, lokit tarjoavat noutopöydän.

Varpuspöllön kirkas, yhden–kahden sekunnin välein toistuva, tasainen vihellys ”hyy -hyy” on helppo tunnistaa ja matkia. Monesti olen saanut tämän pikkupöllön viereeni viheltämällä.

Syksyisin varpuspöllöllä on voimakas, kiljuva vihellyssarja.

Lehtopöllö on varsinainen yöpöllö, joka huhuaa vain pimeän laskeuduttua. Koiraalla on väräjävä soidinhuuto ”huuuo- huhuhu- huuuo”, johon pesimävireinen naaras vastaa.

Tavallisimmin kuullaan pöllöparin yhteysääniä ”ke-vit, ke- vit” ja erityisesti syksyisin erikoisia naukuvia ääniä, mistä vanha nimitys” kissapöllö” juontuu. Kulttuuriympäristöjä suosiva lehtopöllö on varmimpia huhuilijoita pöllöretkillä.

Helmipöllö, entisaikojen yleisin pöllömme, kuutamoöiden puputtaja on surullisesti katoamassa Pirkanmaalta, vaikka joitakin pareja vielä pesii.

Vielä 90 -luvulla pöntöissäni pesi parikymmentä helmipöllöparia, nykyään ei ainuttakaan enää.

Helmipöllön kirkas ja säveltasoltaan nouseva puputus ”pu-pu-pu-pu-pu” on helpoimmin tunnistettava pöllöääni ja mielestäni myös kaunein. Vanhastaan ääntä luultiin jäniksen aiheuttamaksi.

Havumetsien Muhammad Alia varottava

Havumetsiemme alkuperäistä asukkia, suurikokoista viirupöllöä on varottava pesimäaikaan eikä maallikoitten ole syytä koskaan mennä pöllöjen pesille omin päin, vaan aina rengastajan kanssa suojavarustus mukana.

Pertti Saurola, maan kokenein viirupöllötutkija luonnehti viirupöllöä pöllöjen Muhammad Aliksi, jolla on iskuvoimansa lisäksi riittävästi vastustamatonta nopeutta ja taitoa taata lähes aina vertatihkuva lopputulos.

Satoja viirupöllön täsmäiskuja kokenut pöllömies tietää, mistä puhuu.

Itsekin olen poistunut viirupöllön pesiltä verissä päin liian monta kertaa ja viimeisessä pesäpöntön tarkastuksessa viiru iski varoittamatta silmäkulmani auki, jolloin näön menetys oli vain muutamasta sentistä kiinni.

Viirupöllön soidinääni, kumea ”huuu – hu-hu” muistuttaa suuresti huuhkajaa.

Petoruudut tärkein pöllöjen seurantamenetelmä

Luonnontieteellisen keskusmuseon LUOMUKSEN valvonnassa suoritettava petoruutututkimus on tärkein pöllöjen seurantamenetelmä pitkäaikaistutkimuksena.

Petoruutu on Atlas-ruutu, kooltaan 10 x 10 km. Ruudulla kuunnellaan aktiivisesti pöllöjen soidintamista ja pyritään vuosittain vakiintuneilla menetelmillä etsimään kaikki haukkojen ja pöllöjen pesät ja reviirit.

Tammi- maaliskuu on soidinkuuntelua, huhtikuu pöllönpönttöjen tarkastusta ja toukokuu pöllönpoikasten rengastusta ja pesien etsintää. Vapaa-ajan ongelmia ei tunneta. Tiedot toimitetaan syksyisin Rengastustoimistoon.

Hämeenkyrössä tutkitaan parinkymmenen henkilön ryhmätyönä vuosittain viittä eri petoruutua eli pinta-alaltaan 500 neliökilometriä.

Viime vuonna, keskinkertaisena myyrävuonna Hämeenkyrön ruuduilla todettiin huuhkajilla 2 pesintää, lehtopöllöillä 18, viirupöllöillä 8, varpuspöllöillä 8, sarvipöllöillä 5 pesintää, mutta helmipöllöillä 0. Kunnan ensimmäinen merikotkareviirikin varmistui.

Lähde: Pöllöjen huhuilu: Näin erotat eri pöllölajien äänet toisistaan | Aamulehti

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.