Pienpetohaaskan perustaminen

Haaskanpito on toimintaa, jolla eläimiä houkutellaan ravinnon avulla ruokintapaikalle. Pienpedoille kuten ketuille ja supikoirille tarkoitettu haaska perustetaan kaivamalla maahan kuoppa, joka täytetään roskakaloilla, saalisjätteillä tai muulla pienpedoille kelpaavalla syötävällä.

Minkille suositellaan lähes pelkästään tuoretta kalaa.

Suolistusjätteet kannattaa jättää haaskapaikalle mahdollisimman tuoreina.

Lahtivaja muuttaa suolistusjättet teurasjätteksi, jonka käyttöä säätelee mm. sivutuoteasetus, jätelaki, ympäristönsuojelulaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki

Luonnonvaraiset eläimet, joiden epäillään sairastaneen ihmisiin tai eläimiin tarttuvaa tautia kuten kapia, eivät ole sopivaa syöttiainesta.

Trikiinitartuntariskin takia esimerkiksi pienpetoja ei tulisi käyttää syöttinä lainkaan. Myöskään kalat ja niiden perkuujäte, jossa havaitaan loisia, ei ole suositeltavaa materiaalia syöttitarkoitukseen.

Kettu- ja supikoirapoikueiden elinpiiri laajenee alkusyksyisin poikasten opetellessa ravinnonhankinnan ja itsenäisen elämän alkeita.

Totuttelu haaskanpito

Metsästäjä voi jo silloin totuttaa pienpetoja löytämään ravintoa tietyiltä paikoilta levittämällä tulevien kyttäyspaikkojen lähelle vaikkapa jänis- ja lintujahdeista sekä kalareissulta saatuja perkuujätteitä.

Alkusyksyn lämpimien säiden aikana haaskat häviävät nopeasti. Tällöin kannattaakin tehdä pieniä puuhastelukenttiä pienpedoille peittämällä osa syöttitarpeista maahan.

Jos alueella liikkuu paljon ihimisiä tulee haaskat peittää kevyesti. Suurempi kaivuu vaatii aina maanomistajan luvan.

Mataliin kuoppiin sijoitetut syötit kiinnostavat pienpetoja, ja kaivaessaan syöttiä matalan maakerroksen läpi huomio kiinnittyy tähän touhuun.

Metsästysjätteen käyttö

Ilman viiletessä hirvi- ja peurakauden myötä metsästysjätteiden saatavuus ja säilyvyys paranee. Haaskapaikkaa täydennetään lisäämällä syöttiä mieluiten aina hieman eri paikkaan. Haaskapaikalle kuljetettavan syötin määrän tulee olla suhteessa kulutukseen.

Ennen pakkaskautta maanomistajan luvalla kaivetaan isompi kuoppa, joka täytetään metsästysjätteillä tai järvikalalla.

Syötin pinnasta asennetaan noin metrin mittainen tulpalla varustettu hajuputki maanpinnalle ja kuoppa peitetään puolen metrin maakerroksella. Syötti voi jäädä muhimaan myöhempää tarkoitusperää varten.

Talvikaudellakin haaskapaikkaa täydennetään edelleen hirvieläinten suolistusjätteillä niin, että syötävää riittää kevätkaudelle saakka.

Alkutalvi on usein haaskapyytäjän tuloksekkainta aikaa saalismäärien suhteen, mutta helmikuulta eteenpäin poistetaan alueen lisääntyvää pienpetokantaa.

Kun kyttäysintoa riittää ja kyttäysmaja sekä haaska on oikeaoppisesti sijoitettu, pitäisi saaliiden olla vähintään kohtuullisia.

Tuoksut ilmoille

Talven pakkasten tultua haaskan jäätyminen vähentää tuoksujen leviämistä maastoon ja heikentää haaskan houkuttelevuutta.

Tällöin on tullut oikea hetki päästää syvemmällä maassa muhineet tuoksut ilmoille aukaisemalla tulppa, jolloin syötin sulotuoksut leviävät maanalta pienpetojen sieraimiin.

Haaskapaikalta on aina löydyttävä jotain syötävää , vähintäänkin kalanperkuujätteitä.

Talviaikaankin uutta syöttiä ei saa kaataa entisen haaskan päälle, sillä pienpedot vierastavat uutta ravintoa jonkin aikaa. Täydennys voidaan jättää noin 10 metrin etäisyydelle vanhasta paikasta, jotta petoeläimet tottuu uuteen syöttiin vanhalla haaskapaikalla.

Ei paperisotaa

Vaikka luonnonvaraisia materiaaleja käyttämällä voi välttää paperisodan, kuitenkin aina tarvitaan maanomistajan lupa haaskan perustamiseen.

Haaskaa ei saa sijoittaa lähelle asutusta. Haaskapaikka on pidettävä siistinä ja toimijan on huolehdittava käyttämättä jääneiden sivutuotteiden siivoamisesta pois ruokintapaikalta.

Haaska ei saa aiheuttaa maaperän eikä vesistöjen pilaantumista, joten haaskapaikkaa valittaessa on huomioitava pohjavesialueiden, järvien, jokien ynnä muiden vesistöjen sijainti. Tämän vuoksi on syytä olla yhteydessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen.

Lue lisää sivutuotteiden – kuten teurasjätteen käytöstä haaskalla | Ruokavirasto

Lue: Haaskanpitoon liittyvät eettiset ohjeet

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s