Hoitokalastuksella elvytetään arvokalakantoja

Särjet ovat järvelle roskakalaa, koska ne valtavalla määrällään häiritsevät muun arvokalan kuten kuhan ja ahvenen kasvua ja vievät niiltä elintilaa. Särki myös etsii ravintonsa pohjasta, jolloin se nostaa ravinteita veteen.

Särki sekaa pohjaa ja saa ravinteet liikkeelle, jolloin järvi rehevöityy ja sinilevän riski kasvaa, Kalliomäki toteaa.

Roskakalan määrä järvessä on lisääntynyt, mutta miesten urakointi on hillinnyt kasvua ja vaikutuksia on ollut jo näkyvissä.

Järvessä on muitakin ojia, joihin särjet voivat nousta ja koskaan ei etukäteen tiedä, missä ne parveilevat. Kalliomäki ja Pellonneva ovat järven ainoat pioneerit, jotka urakoivat särkiä vastaan.

Arvokala on jo lisääntynyt ja kuha on tuonut lisää uistelijoita järvelle.

Tutkijoille tuttu ilmiö

Särjenpoikasten lokakuinen parveileminen ja kerääntyminen jokiin on tuttu ilmiö muiltakin matalilta järviltä.

Pikkukalat piiloutuvat yleensä järvien syvänteisiin, mutta silloin kun syviä kohtia ei ole, ne hakevat suojaa petokaloilta ja kaloja saalistavilta linnuilta sivujokiin. todennäköisesti ne palaavat yöksi järveen syömään laajemmalle alueelle, kertoo tutkija Jukka Ruuhijärvi Luonnonvarakeskuksesta.

Ruuhijärvi kertoo, että hoitokalastus vaikuttaa oleellisesti järvien rehevöitymisen ehkäisyyn.

Lisäksi että särjet nostavat ravinteita pohjasta, ne syövät myös levää syöviä vesikirppuja. Kalojen ruodoissa on paljon fosforia ja kalamäärän vähentäminen vähentää myös tätä kautta järvien fosforimäärää.

Jokisuukalastus on ollut perinteinen tapa kalastaa ja särki on myös ruokakala.

Lähde: Nummijärven ojista kauhotaan satoja kiloja särkiä – hoitokalastuksella elvytetään arvokalakantoja – Kauhajoki | HS.fi

Kategoria(t): Kalastus. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.