Metsästysrikoksen tunnusmerkistö

Metsästysrikoksesta ja törkeästä metsästysrikoksesta säädetään Rikoslain 48a luvussa, joka käsittelee luonnonvararikoksia.

Rikoslain 48a luku. 1 §

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti

  1. metsästää käyttäen metsästyslaissa (615/1993) kiellettyä pyyntivälinettä tai pyyntimenetelmää taikka vastoin metsästyslaissa säädettyä moottorikäyttöisen kulkuneuvon käytön rajoitusta,
  2. metsästää vastoin metsästyslain tai sen nojalla annettua riistaeläimen rauhoitusta tai metsästyskieltoa tai -rajoitusta tai kiintiötä koskevaa säännöstä tai määräystä taikka ilman pyyntilupaa, hirvieläimen pyyntilupaa tai poikkeuslupaa tai, (11.3.2011/232)
  3. aiheuttaa metsästäessään vaaraa tai vahinkoa ihmiselle tai toisen omaisuudelle taikka rikkoo yleisen turvallisuuden vuoksi annettua metsästystä koskevaa kieltoa tai rajoitusta, on tuomittava metsästysrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Metsästysrikoksen yritys ei ole rangaistavaa (Rikoslaki 48a:1 §).

Metsästysrikoksen tunnusmerkistö sisältää kolme eri tekotapatunnusmerkkiä, yläpuolella
1), 2) ja 3), joiden täyttyminen edellyttää, että teko on oikeudeton. Lainkohdan sovellettavuus edellyttää, että kyseessä oleva toiminta on metsästystä

Suomessa tapahtuvat metsästysrikokset painottuvat Lapin, Oulun ja Itä-Suomen alueille.Näillä alueilla poliisi kirjaa vuosittain 53 rikosilmoitusta metsästysrikosnimikkeellä.

Lounais-Suomen, Pohjanmaan, Sisä-Suomen ja Hämeen alueilla vastaava luku on vuosittain keskiarvoltaan 18,4.

Itä-Uusimaan, Kaakkois-Suomen ja Länsi-Uusimaan alueella metsästysrikoksista poliisi on kirjannut rikosilmoituksen keskimäärin 6,7 kertaa vuodessa.

Helsingin ja Ahvenanmaan alueilla on kirjattu viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä 9 ilmoitusta metsästysrikoksista.

Lähde: Metsästysrikosten esitutkinta – Tunnusmerkistön ja tahallisuuden ilmeneminen 

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.