Metsästysase romua vai arvotavaraa – perikunnalla voi olla aselasti, joka ei kelpaa kenellekään

Vanhoja metsästysaseita päätyy selvästi aiempaa enemmän poliisille joko huutokaupattavaksi tai hävitettäväksi.

Metsästysaseita jää erityisesti kuolinpesien haltuun, jos harrastukselle ei ole jatkajia. Vanhoista metsästysaseita on ylitarjontaa, mikä näkyy poliisin varastoissa ja asekaupoissa.

Vielä vuosikymmen sitten Lapista vietiin aseita yksi perävaunullinen, kun nykyään aseita menee monta lastia vuosittain.Tässä on tapahtunut aivan selvä muutos, nyt me joudumme viemään sinne useampia autokuormia, vahvistaa apulaispoliisipäällikkö Esko Rasi.

Kotimaisille on kysyntää

Paikallisessa aseliikkeessä sama asia näkyy, mutta hiukan toisesta vinkkelistä.

Moni tuo näytille perikunnan käsiin jääneitä aseita. Joukossa on myös niitä, jotka myyvät omat aseensa, kun jalka ei enää nouse mättäältä toiselle ja raskas päätös harrastuksesta luopumisesta on tehty.

Jos on hyväkuntoinen kotimaisen valmistajan Sakon, Valmetin tai Tikan ase, niin ostaja kyllä löytyy eikä aseen iällä ole merkitystä.

Sen sijaan ulkomaisten valmistajien vanhat metsästysaseet eivät kiinnosta ostajia niin paljon, luonnehtii asevastaava Pauli Telkkälä Tornion Intersport Mäkimaalta.

Puhuminen helpottaisi

Poliisi suosittelee, että metsästäjät miettisivät hyvissä ajoin, mitä omille aseille tapahtuu viimeisen jahtireissun jälkeen.

Jos asiasta ei ole koskaan puhuttu, niin lähipiirillä voi olla käsissään aselasti, jota kukaan ei ota myyntiin.

Monesti perikunta tekee hätäratkaisuja, että työnnetään kaikki kymmenen asetta sille vävypojalle, jolla on jo entuudestaan yksi ase. Tällöin ei tajuta, että sinne saattaa mennä romua, joka on vävypojalla ristinä seuraavat 40 vuotta, kuvailee Lapin poliisin apulaispoliisipäällikkö Esko Rasi.

Torniolaiseen liikkeeseen käytettyjä metsästysaseita tarjotaan myyntiin enemmän kuin liike pystyy vastaanottamaan.

Aseliikkeiden määrä on vähentynyt, joten aseita tarjotaan myyntiin pitkienkin matkojen takaa.

Hätäratkaisu voi tulla kalliiksi

Poliisin tilastojen mukaan kuolinpesät toimittavat aseita entistä enemmän huutokaupattavaksi ja hävitettäväksi, mutta myös aseiden tekeminen toimintakelvottomaksi on kasvussa.

Rasin mukaan tilastoja selittää muutama tekijä.

Metsästäjillä on yleensä useita aseita ja kun suuret ikäluokat ikääntyvät, aseita päätyy huutokaupattavaksi ja hävitettäväksi entistä enemmän.

Jos suvussa harrastetaan metsästystä, nuoremmilla sukupolvilla on omat aseensa eikä papan pyssyille ole välttämättä ottajia.

Lisäksi poliisilla tietokonejärjestelmiä on uudistettu ja sen myötä saamme esimerkiksi tiedon esimerkiksi kuolinpesistä, joiden aselupien määräaika on umpeutumassa.

Näin voimme olla yhteydessä kuolinpesiin ja kertoa, minkä verran heillä on aikaa järjestää asia kuntoon, kuvailee Rasi.

Lupahinnoittelu vaikuttaa

Myös poliisin lupahinnoittelu vaikuttaa päätöksiin, sillä yhden aseluvan hinta on peräti 79 euroa. Jos samaan aikaan hankkii luvan usealle aseelle kerrallaan, seuraavien lupien hinnaksi tulee 36 euroa asetta kohden.

Muutama vuosi sitten eräs pesän osakas oli luvittanut itselleen toistakymmentä asetta ja maksanut niistä lupamaksuina monta sataa euroa. Ajatuksena oli, että hän myy aseet liikkeeseen, mutta liike lupasi ostaa vain yhden aseen ja maksaa siitä 50 euroa. Tällöin myyjä suuttui, koska oli laittanut ison summan rahaa tavaraan, jolla kuvitteli olevan kaupallista arvoa, kertoo Esko Rasi.

Romua vai arvotavaraa – perikunnalla voi olla aselasti, joka ei kelpaa kenellekään | Yle Uutiset | yle.fi.

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Metsästysase romua vai arvotavaraa – perikunnalla voi olla aselasti, joka ei kelpaa kenellekään

  1. Janne sanoo:

    Lahjoittakaa lupaa vastaan nuorille metsästäjänaluille.

Kommentointi on suljettu.