Historian ensimmäinen tammikuinen hirvenpyynti päättyi – Poronhoitoalueella pidennetty pyynti sekä haittaa että hyödyttää

Talven hirvenmetsästyskausi päättyi tiistaina tammikuun 15. päivä.

Tämänkertainen hirvestyskausi oli erityinen monella tapaa: pyynti sallittiin ensimmäistä kertaa myös tammikuun puolella (siirryt toiseen palveluun) ja lupamäärää nostettiin peräti 27 prosenttia viime vuodesta.

Hirvenpyynti alkoi syyskuun alussa ja kesti noin kolme viikkoa ennen rykimätaukoa.

Pyynti jatkui rykimän jälkeen lokakuun puolivälistä tammikuun puoliväliin. Lupamääriä lisättiin kuluneelle kaudelle, muun muassa Inarissa, jossa LUKE:n laskennassa on todettu olevan tuhansia hirviä.

Lapin riistapäällikkö Sami Tossavainen kertoo, että sekä pidennetystä pyyntiajasta että kaatolupien määristä on ollut mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Jotkut pelkäävät, että hirvet loppuvat muutamassa vuodessa, jos lupia myönnetään paljon myös jatkossa.

Toiset taas ovat tyytyväisiä suuriin lupamääriin ja pidennettyyn pyyntiaikaan.

Yllättävän vähän näin pyyntikauden aikana on tänne meille päin tullut palautetta. Metsästäjät ovat keskittyneet siihen hirvenmetsästykseen, toteaa Tossavainen.

Poronhoitoalueella pyynnin pidentämisestä sekä hyötyä että haittaa

Hirvenpyynnin viimeisinä päivinä angelilainen poromies Eino Länsman on liikkeellä jo varhain aamusta. Inarijokilaaksossa hirvet vaeltavat joen ja samalla Norjan ja Suomen rajan yli ja hirvestäjän on odotettava, milloin hirvi liikkuu Suomen puolella.

Yhden hirven näin, mutta se meni Norjan puolelle. En voinut ampua sitä, kertoo Länsman.

Hirvet palaavat Suomen puolelle usein illalla, mutta silloin niitä ei enää näe ampua. Kaamoksen aikana päivä on lyhyt. Länsman ei ole ottanut hirvenpyynnistä stressiä, vaikka poromiehellekin hirvenliha kelpaa oikein hyvin.

Toisinaan on hyvä syödä muutakin kuin poroa. Ei tarvitse joka päivä syödä samaa soppaa, Länsman naurahtaa.

Poromies ei jouda syksyllä hirvenpyyntiin. Siksi pidennetty pyyntiaika sopii Eino Länsmanille hyvin, se antaa paremmat mahdollisuudet pyytää pihoilla ja teillä pyöriviä hirviä vähemmäksi.

Pidennetty pyynti ei kuitenkaan ole poronhoitajan kannalta pelkästään hyvä asia, se häiritsee poroja ja porojen paimentamista pidempään kuin ennen.

Poronhoitajalle se on huono. Hirvenpyytäjät saattavat ajaa moottorikelkoilla erityisluvalla esimerkiksi kansallispuistoon ja siellä liikkua suksin ja kelkoilla.

Jälkiä tulee paljon ja porot lähtevät vaeltamaan niitä pitkin, Länsman kertoo.

Paikalliset elinkeinot otettu jollain tasolla huomioon

Lapin riistapäällikkö Sami Tossavainen kertoo, että heille aluetoimistoon ei ole tullut valituksia kuluneesta hirvenpyyntikaudesta ja sen jatkamisesta tammikuun puolelle. Hän painottaa, että poronhoito on ainakin osittain otettu huomioon pyyntimääräyksissä.

Tammikuun pyynnissähän koirien käyttö on jo lähtökohtaisesti kielletty. Ainoastaan haavoittuneiden hirvien pyyntiin saa käyttää koiraa. Siinä on huomioitu osaltaan poroelinkeinoa.

Hirvestäjien tulee tietenkin ottaa huomioon poronhoito kuten muutkin elinkeinot myös silloin, kun on lupa käyttää koiraa, Tossavainen jatkaa.

Pidennetty pyyntiaika antaa mahdollisuuden pyyntiajan valitsemiseen

Tossavainen painottaa, että pidennetyn pyyntiajan ja suurempien lupamäärien avulla pyritään vähentämään hirvivahinkoja.

Hirvien määrä on viime vuosina lisääntynyt monilla alueilla Lapissa. Kannan kasvun ja ravinnon puutteen seurauksena hirvet ovat esimerkiksi Inarissa alkaneet pyörimään pihoilla poroille tarkoitettujen heinäpaalien perässä. Samasta syystä Inarin ja Utsjoen seudulla kuoli toissa keväänä nälkään jopa sata hirveä.

Pidemmällä pyyntiajalla pystytään vaikuttamaan hirvikantaan pidemmällä ajanjaksolla. Sillä tavalla pystymme vaikuttamaan hirvien aiheuttamiin vahinkoihin vielä joulukuun aikana sellaisella alueella, jonne hirviä kerääntyy.

Jopa tammikuussa voidaan vielä vaikuttaa hirvikantaan pienialaisissa kohteissa.

Lähde: Historian ensimmäinen tammikuinen hirvenpyynti päättyi – Poronhoitoalueella pidennetty pyynti sekä haittaa että hyödyttää | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.