Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Metsästyksestä. Voimassa 1899 vuoden alusta.

Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Metsästyksestä.

Annettu Helsingissä, 20 p:nä Lokakuuta 1898.

Voimassa 1899 vuoden alusta.

Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suurirulıtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä Me täten Armossa säädämme niinkuin seuraa:

1 §.

Metsästysoikeus maatilan tiluksilla on, sellaisin poikeuksin ja rajoituksin kuin tuonnempana sanotaan, tilanomistajan; ja pidetään metsästyksenä kaikenlaista otusten pyyntiä. Samoin olkoon yleisellä laitoksella metsästysoikeus sillä maalla, joka sen alle kuuluu, ja kaupungilla siihen yhdistetyllä alueella.

Maaksi luetaan myös sellainen vesialue, joka maahan kuuluu.

2§.

Kruununtalon asukas ja muu henkilö, jolla on vakinainen hallintooikeus maahan, nauttikoon sillä maalla metsästysoikeutta, niinkuin omistajasta tässä asetuksessa sanotaan. Sama oikeus olkoon kuninkaankartanon, virkatalon ja ıııuun siihen verrattavan tilan haltijalla, joiden tilojen puolesta älköön kuitenkaan semmoista sopimusta, kun 8 ja 9 §:ssä mainitaan, tehtäkö ilman sen viranomaisen suostumusta, jonka valvonnan alaisena sellainen tila on.

Maata muussa tapauksessa vuokrattaessa ei metsästysoikeus siirry vuokraajalle, ellei sitä ole välipuheessa hänelle nimenomaan luovutettu.

….

10 §.

Jos joku missä hyvänsä sattumalta tapaa vahinkoeläimen valloillansa, saapi hän sen tappaa tahi kiinni ottaa ja pitää. Vahinkoeläimiä tämän asetuksen mukaan ovat: karhu, susi, ilves, ahma, kettu, näätä, hilleri, vesikko eli tuhkuri, saukko, järvihylje, maakotka, merikotka, huuhkaja, hiiriäispöllö, tunturipöllö, kaikki haukan sukuiset linnut, kalasääski, merilokki, räiskä, kuikka eli kaakkuri, uikku eli härkälintu, merimetso, korppi, varis, harakka, närhi ja kuusanko.

11§

Karhua, sutta, ilvestä ja ahmaa olkoon jokaisella lupa metsästää toisenkin tiluksilta, missä niitä löytyy; älköön kuitenkaan sitä varten käytettäkö pyyntilaitosta tahi myrkytettyä syöttiä ilman maanomistajan lupaa. Jos joku on kiertänyt olevan karhun, olkoon hänellä yksin oikeus jatkaa metsästystä.

Jos sellaisen luvallisen metsästyksen kautta toisen maalla, kuin sekä 12 §:ssä sanotaan, viljelys, metsä, aita talli muu semmoinen omaisuus vahingoituu, antakoon metsästäjä maanomistajalle tahi haltijalle täyden korvauksen siitä vahingosta.

….

15 §.

Jos kokemus osottaa, että edellä määrätty rauhoitusaika tarvitsee jossakin tapauksessa koko maan tahi jonkun sen osan suhteen pitentämistä tahi lyhentämistä, taikka jos paikkakunnalliset olot tahi muut asianhaarat vastedes vaativat säännöksiä muitten otusten metsästämisestä, kuin tässä on mainittu, on siitä hallínnollista lainsäätämistietä annettava erityinen Armollinen asetus.

16 §

Jos joku on päästänyt vapauteen sellaisia hyödyllisiä otuksia, joita ei ennen ole maassa tahi paikkakunnalla löytynyt, ja siitä paikkakunnan kirkossa ja virallisissa lehdissä kuulututtanut sekä julkipannut tiedonannon kunnanhuoneeseen, älköön kenelläkään muulla olko lupa lähinnä seuraavain viiden vuoden kuluessa sillä paikkakunnalla metsästää sellaisia otuksia.

Kuulutus on joka vuosi uusittava.

17 §.

Tikka, käki, kottarainen ja muut pienet linnut, paitsi kotivarpunen ja lepinkäiset, olkoot kaiken vuotta rauhoitetut.

Nyt mainittu rauhoitus ei kuitenkaan koske rastasta eikä tilhiä. Elokuun 15 päivän alusta Maaliskuun 1 päivään.

18 §.

Rauhoitettujen lintujen sekä muiden, kuin 10 §:ssä lueteltujen, meri- tahi vesilintujen munia älköön pesästä otettako tahi hävitettäkö.

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.