Pian Helsingissä: kesyt ilvekset ja sudet – voi levitä lähiöiden tuntumaan

Kesyt ilvekset, sudet ja merikotkat voisivat olla Helsingissä arkipäivää kymmenen vuoden kuluttua, ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen Helsingin ympäristökeskuksesta sanoo.

Merikotka yleistyy Helsingissä, kun se uskaltautuu herkkujen ääreen: saalistamaan valkoposkihanhia Kaivopuistosta.

Kotka on jo varmasti havainnut hanhilaumat, Pakarinen arvelee, mutta se hakee vielä rohkeutta hivuttautua niin lähelle ihmistä. Vanhankaupunginselälle merikotkia on jo tullut hanhien perässä.

Ilveksen kesyyntymisestä on jo viitteitä, se ei enää arkaile ihmistä kuten aiemmin. Susi taas leviää Pakarisen mukaan, jos sen salametsästys loppuu ja jos sen metsästystä rajoitetaan nykyisestä.

Citykani on tavallinen näky helsinkiläisillä nurmilla, mutta vielä 1980-luvulla eläin olisi ollut huomiota herättävä poikkeus. Kani levisi riesaksi asti hyvin nopeasti 1990-luvun lopulla. Siihen tarvittiin vain muutama luontoon laskettu lemmikkikani ja sopivan leuto talvi. Kani löysi lämpimän jättömaapaikan Kyläsaaresta. Kani on tunnetusti nopea lisääntymään ja loppu onkin historiaa.

Samoin on käynyt monelle muullekin lajille: vielä 1800-luvun loppupuolella sivistyneistö kerääntyi talvipuutarhaan kuuntelemaan satakielen laulua – siinä oli eksoottinen sointi. Nyt satakieli pesii kantakaupungissa sopusoinnussa ihmisen, mustarastaan, variksen, tikan ja harakan kanssa.

Eläimestä tulee kaupunkieläin, mikäli se kesyyntyy, sanoo Pakarinen. Näin voi käydä mille tahansa eläimelle, joka ei ole turhan nirso ruuan tai reviirin suhteen.

Lajien kaupungistuminen on ihmisen ansiota tai syytä

Kaupunkilainen opettaa eläimen kesyksi ruokkimalla sitä.

Se johtaa kuitenkin arvaamattomiin seurauksiin: eläin oppii, että ihminen ruokkii sitä ja alkaa vaatia ruokintaa, kertoo Pakarinen. Ja kas, yhtäkkiä meillä on seuranamme jäätelön kädestä varastavia lokkeja ja sellaisia kyhmyjoutsenia, jotka tarttuvat rannassa housunlahkeeseen.

”Ei tarvitse kuin kävellä muovikassi kädessä rannalla, ja jo ovat kyhmyjoutsenet kerjäämässä ruokaa. Paha vain, sillä on luinen nokka ja kova siivenisku.”

Entä villisikojen kansoittama Helsinki, minkälainen se olisi? Ajatusleikissä auttaa vilkaisu Berliiniin, missä arvioitiin viime vuonna asuvan 2 000  3 000 villisikaa. Tuo rauhallinen, mutta kookas eläin välttelee näyttäytymistä päiväsaikaan.

Vaarallinen villisiasta tulee jos sitä uhkaa jokin

Possujaan puolustava emakko voi purra lujaa ja potkia kipeästi. Helposti satakiloiseksi kasvavan karjun torahampaat eivät ole aivan vaarattomat. Muutama vuosi sitten liikenteessä haavoittunut villisika hyökkäsi neljän ihmisen kimppuun Berliinissä. Yksikään ei selvinnyt kahakasta vammoitta.

Todellisten vaaratekijöiden lisäksi villisiasta voisi koitua muutakin haittaa. Ainakin se oppisi nopeasti etsimään ruokaa roska-astioista, arvelee Pakarinen. Ja ihmiset kantaisivat possuille säkeittäin perunoita, kuten osa berliiniläisistä teki.

Aluksi eläimiä pidettäisiin söpöinä ja hassuina, mutta pian niitä vaadittaisiin jo tapettavaksi, Pakarinen visio.

”Kun eläinkanta runsastuu ja tulee liian lähelle, se muuttuu ongelmaksi ja se halutaan hävittää.”

”Ja sitten löytyy aina niitä, jotka ruokkivat eläimiä ja pitävät ruokintakieltoja eläinvihana.”

Tosin biologi Timo Vuorisalo ei usko villisian aivan heti pesiytyvän helsinkiläisiin puistoihin, ne kun ovat villisialle aivan liian pieniä. Keskuspuistoon eläin saattaisi kuitenkin sopeutua, Vuorisalo kertoo. Sitä kautta laji voisi urbanisoitua kerrostalolähiöiden tuntumaan.

Osa eläimistä pärjää kaupungissa heikosti

Helsingin keskustassa pesineille huuhkajille kävi köpelösti: uros ja poikanen kuolivat koska eivät osanneet varoa kaupungin vaaroja.

”Kaupungissa on ruokaa tarjolla, mutta jälkeläiset eivät kuitenkaan aina pärjää, vaan kuolevat liikenteessä tai vaikka sähköjohtoon törmätessään.”

Tässäkin eläimet ovat nopeita oppijoita

Kaivopuiston valkoposkihanhet osaavat ylittää tien suojatien kohdalta.

Eläin on oppinut ihmistä seuraamalla tai erehdyksen kautta, että suojatie on turvallisin paikka ylitykselle. Jos valkoposkihanhi oppii liikennesäännöt, mitä kaikkea voivatkaan muut kaupunkieläimet oppia.

Pian Helsingissä: kesyt ilvekset ja sudet – villisika voisi levitä lähiöiden tuntumaan – Cityeläimet – Kaupunki – Helsingin Sanomat.

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.