Mikä yhdistää nykyihmistä neandertalilaiseen? – Biologi Juha Valste vastaa ja kertoo paljon muutakin

Neanderintalinihmiset olivat ihmisiä, jotka elivät samaan aikaan kuin nykyihmiset. He olivat yhtä kaukana simpanssista kuin nykyihmisetkin.

Neandertalinihmiset käyttäytyivät epäitsekkäästi ja empaattisesti, pitivät huolta vanhoista ja sairaista ja osasivat todennäköisesti puhua.

He söivät paljon lihaa, mutta myös kalaa, ostereita, linnunmunia, marjoja, pähkinöitä, silmuja, siemeniä.

Neanderintalinihmiset eivät olleet esi-isiämme.

Nykyihmisillä ja neandertilaisilla oli yhteinen esi-isä, heidelberginihminen, Valste painottaa.

Kylmyyttä neandertalilaiset eivät kestäneet, sillä heillä ei ollut arktisten olojen vaatimaa varustusta, kuten vaatteita tai jalkineita. Valste on sitä mieltä, että osa vääristä käsityksistä on peräisin Kaliforniassa, Floridassa, Espanjassa, Lontoossa tai Etelä-Ranskassa asuvilta paleoantropologian tutkijoilta, jotka tekevät kenttätyötä Etiopiassa, Keniassa tai Etelä-Afrikassa.

Heille tekisi hyvää päästä hiihtovaellukselle tai eloonjäämiskurssille Lappiin runsaslumisen talven aikana, Valste sanoo.

Neandertalilaiset elivät lauhkean ilmastovyöhykkeen alueella eli ilmastossa, joka vallitsee nykyisin Etelä-Saksassa tai Keski-Ranskassa.

Toistaiseksi tuntemattomasta syystä suurin osa neandertalilaisista katosi noin 39 000–41 000 vuotta sitten.

Perinteinen käsitys on ollut, että nykyihmiset tappoivat heidät, Valste kertoo.

Hän ei pidä käsitystä todennäköisenä, niin verenhimoinen kuin nykyihminen onkin.
Luulisi, että sellaisesta kansanmurhasta olisi jäänyt jotain todisteita, Valste sanoo. Niitä ei kuitenkaan ole löydetty.

Kun varmaa tietoa ei ole, spekulaatiot kukoistavat.

Heppoiseksi Valste luonnehtii teoriaa, jonka mukaan koirat auttoivat nykyihmistä kilpailemaan ravinnosta neanderitilaisten kanssa, mikä johti neandertalilaisten häviöön. Teoria ei Valsteen mukaan voi pitää paikkaansa, sillä ensimmäiset merkit ihmisten kesyttämistä koirista ovat 35 000 vuoden takaa, jolloin neandertalilaiset olivat jo suureksi osaksi hävinneet.

Valste uskoo, että neanderatalilaisten katoaminen johtui monesta eri syystä.

Geenit jäivät, vaikka neandertalilaiset hävisivät.

DNA-näytteiden perusteella tiedetään, että keskimäärin 1,5–2,1 prosenttia nykyisten pohjoiseurooppalaisten geeneistä on peräisin neandertalilaisilta.

Punaiset hiukset, vihreät silmät, iso nenä, voimakkaat kulmakaaret ja takaraivon pullistuma, Valste luettelee piirteitä, jotka saattavat olla perua muinaiselta lajitoverilta.

Tämä ei toisaalta merkitse sitä, että kaikki neandertalilaiset olisivat olleet punatukkaisia ja vihreäsilmäisiä tai sitä, että punatukkaisilla olisi enemmän neandertalilaisilta saatuja geenejä.

Valsteen kirjan kantta komistaa hätkähdyttävä valokuva miesten tummaan pukuun puetusta neandertalilaismiehestä. Kuva on otettu Saksassa Dusseldorfin Neandertalmuseon aulassa seisoskelevasta miehestä. Mies ja muut museon hahmot on rekonstruoitu luulöytöjen perusteella.

Mahdollista on, että neandertalinihmisiä on asunut myös Suomessa kahden jääkauden välissä noin 128 000– 116 000 vuotta sitten.

Lämpötila oli Suomessa tuolloin noin neljä astetta korkeampi kuin nykyisin.

Etelä-Pohjanmaalla, Karijoen ja Kristiinankaupungin rajalla on Susiluola, josta on löytynyt jäänteistä muinaisesta nuotiosta ja mahdollisista kiviesineistä.

Yhdeksänkymmentä prosenttia luolasta on tutkimatta.

Lähde: Mikä yhdistää nykyihmistä neandertalilaiseen? – Biologi Juha Valste vastaa ja kertoo paljon muutakin | Helsingin Uutiset

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.