Suomessa syödään kinkkua, mutta mitä muualla maailmassa katetaan joulupöytään?

Monessa maassa jouluaatto on vielä arkipäivä.

Italia

Italialaiset syövät jouluaattona kalaa.

Jouluaatto ei tosin Italiassa ole joulun tärkein päivä vaan tavallinen arkipäivä, jolloin ihmiset ovat vielä töissä ja kaupatkin auki myöhään.

Lahjat jaetaan vasta joulupäivänä. Loppiainen on kaikissa Välimeren maissa tärkeä joulunajan juhla, jolloin lahjoja jaetaan uudemman kerran.

Kala symbolisoi vaatimatonta ateriaa ja on ikään kuin kevyesti syömistä ennen suuren juhlan kaloripitoisia herkkuja. Italialaiset käyvät ostoksilla kalatoreilla, josta ostavat esimerkiksi ankeriaita.

Aaton alkuruokana voi olla pastaa simpukoilla (spaghetti con le vongole) ja pääruokana esimerkiksi isoja katkarapuja tai baccalà-kalaa (turskaa). Jälkiruoka on vielä aattona italialaisittain vaatimaton: pähkinöitä, manteleita ja kuivattuja hedelmiä.

Joulupäivänä monet syövät eturuokana lasagnea ja pääruokana esimerkiksi lammasta.

Italiassa ehdoton joululeivonnainen on panettone, joka on myös tyypillinen joulunaluslahja, vähän niin kuin joulukukka Suomessa. Panettone on Italiainen maustettu pullakakku, jossa on sisällä mausteita ja kuivattuja hedelmiä.

Panettonea syödään jouluyön messun jälkeen kuohuviinin kera.

Tulevasta vuodesta toivotaan yhtä makoisaa ja muhkeaa kuin on syötävä panettonekin.

Joulun vietto ja ruuatkin vaihtelevat alueittain. Eteläisessä Italiassa joulua vietetään perinteisemmin verrattuna Pohjois-Italiankin läpikaupallistuneeseen jouluun.

Espanja

Espanjassa alueelliset erot vaikuttavat siihen, mitä ruokaa joulupöydästä löytyy. Tärkeintä on, että ruoka nautitaan yhteen kokoontuneen perheen ja sukulaisten kanssa.

Joulupäivän ateriana oli aikaisemmin lähes tulkoon kaikkialla täytettyä kalkkunaa, mutta nykyisin ruokalajit vaihtelevat paljon. Jouluaaton ruokapöydässä voi olla kalaa ja muita merenantimia tai jopa kinkkua (lomo), jota on maustettu valkosipulilla.

Jälkiruokana espanjalaiset syövät joulunajan makeisia ja kilistelevät niiden kanssa kuohuviiniä tai samppanjaa.

Tyypillisin makeinen on turrón, joka perinteisesti on tehty manteleista ja hunajasta, mutta nykyään se voi olla esimerkiksi kookoksesta tai suklaasta.

Turrón on kotoisin arabimaista ja tuttu makeinen kaikissa Välimeren maissa, italiaksi se on Il torrone.

Ruotsi

Suomalaisista jouluruokatavoista monet ovat kotoisin Ruotsista, siksi naapurimaassa syödään osittain samoja ruokia kuin meilläkin.

Kinkku kuuluu ruotsalaiseenkin joulupöytään mutta myös joulumakkarat ja lihapullat, paistetut prinssinakit ja kastikkeeseen kastettavat ruoat. Lisuikkeina on muun muassa punakaalia, kananmunia, janssonin kiusausta ja ruskeita papuja.

Suomalaisista ruokalajeista ruotsalaiset ovat kelpuuttaneet joulupöytäänsä lanttulaatikon.

Ranska

Kaikkein ranskalaisin jouluruoka on la bûche de Noël eli jouluhalko. Sitä nautitaan jouluyönä aidon samppanjan kanssa.

Alkujaan jouluhalko tehtiin lähes kokonaan suklaasta, voista ja kermasta, mutta nykyään raaka-aineet vaihtelevat.

Jouluhalon historia on varsin nokinen: Ennen vanhaan joulun ja uudenvuoden jälkeen poltettiin yksittäinen, kunnon klapi huolellisesti takassa. Sen tuhka kerättiin talteen ja sitä säilytettiin vuoden ajan. Se suojeli taloa ukkosten tuhoilta ja varmisti hyvän sadon. Noin sata vuotta sitten pariisilaisleipurit keksivät muotoilla jouluklapin kauniiksi kakuksi.

Ranskassa herkutellaan juustoilla myös jouluna.Mutta ennen jälkiruokaakin ranskalaiset osaavat nautiskella hyvästä ruuasta.

Joulupöydästä löytyy siipikarjaa hanhenmaksoineen, savulohta, ostereita, kastanjoita, tuoreita tryffeleitä, raikasta salaattia ja juustoja.

Englanti

Englantilainen on vähän kuin suomalainen eli kasaa jouluna lautaselleen yhtä sun toista. Yleensä britti nauttii pääjouluateriansa joulupäivänä, mutta saattaa tehdä sen jo aattonakin.

Pääruoka on on kalkkuna tai joku muu linnusta tehty paisti, joka on useimmiten täytetty. Täytteen lisäksi tärkeää on kastike.

Mutta lautaselle pitää saada mahtumaan myös uunissa paahdettuja perunoita, pekoniin käärittyä nakkeja (pigs in blankets), keitettyä ruusukaalia, palsternakkaa ja/tai porkkanoita, kalkkunan täytettä, palsternakkaa, karpaloita tavalla tai toisella.

Christmas pudding eli jouluvanukas on must eli pakko. Se on tärkein jouluinen jälkiruoka, ja sen valmistaminen aloitetaan yleensä jo marraskuun loppupuolella. Christmas Pudding on yksi tunnetuimpia englantilaisen joulupöydän herkkuja.

Suuren joulukarkin eli Christmas crackerin vetämisen ajoituksesta on kahta koulukuntaa: joidenkin mielestä oikea aika on ennen alkuruokaa, joidenkin mielestä silloin kun kalkkunaa leikataan, jotkut odottavat kunnon ähkyä ja karkin veto lopettaa vähäksi aikaa ahmimisen.

Australia, Kanada

Entisissä siirtomaissa vaikuttavat entisen emämaan joulutavat ruokalajeineen.

Brittiläisessä Kanadassa syödään samoja ruokia kuin Isossa-Britanniassa ja ranskankielisillä alueilla herkutellaan ranskalaiseen tyyliin.

Australiassa on jouluna kesä parhaimmillaan ja monet syövät joulupäivän ateriansa piknikillä tai vähintään puutarhassa.

Saksa

Joulutavat ja -ruuat vaihtelevat sen mukaan, onko alue katolista vai protestanttista.

Saksalaiseen jouluun kuuluu kalaa, jossakin hanhea ja kalkkunaa, jossakin possua, kinkkua yleisempi jouluruoka on kalkkuna tai karppi. Lisukkeina on punakaalia ja perunoita.

Joulua saatetaan myös juhlistaa syömällä fondueta tai raclettea tai nauttimalla makkaraa ja perunasalaattia.

Joulupiparit ovat tärkeitä leivonnaisia, niitä on satoja erilaisia, ja nimensä ne saavat muotonsa, tekotavan tai ainesosiensa mukaan.

Koristeina käytetään esimerkiksi suklaata, hilloa, pähkinöitä tai sokerikuorrutetta Lebkuchen on voimakkaasti maustettu, perinteisesti hunajasta makeutensa saava, hyvin säilyvä joululeivonnainen.

Lähde: Suomessa syödään kinkkua, mutta mitä muualla maailmassa katetaan joulupöytään? – Itä-Savo

 

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.