Metsästyksessä pyörii miljoonia – hyvinvointilisää vaikeampi mitata

Metsästyskausi on kiivaimmillaan, ja sadattuhannet suomalaiset liikkuvat riistan perässä. Sen merkitys talouteen on satoja miljoonia euroja.

Hiljainen syysilta sähköistyy hetkessä, kun naarashirvi loikkaa kaurapellolle. Vasa seuraa perässä syömäpuuhiin. Nostan varovasti kiväärin tukkipinon tuelle ja asettelen vasan kiikaritähtäimen ristikkoon.

Goretextakin keräämä kylmä kosteus hartioista unohtuu, pulssi nousee. Napsautan punapisteen ristikon keskelle, vaikka hämärä ei vielä haittaa.

Varmistan tekstiviestillä jahtipomolta, että vasan voi ampua. Lupa välähtää ruudulle samantien.

Hirvenmetsästyskausi on meneillään. Se alkoi varsinaisesti lokakuun puolivälissä ja jatkuu vuoden loppuun. Tällä kaudella on käytössä lähes 53 000 hirven pyyntilupaa. Niitä myönnetään hirvikannan suuruuden mukaan.

Harva tulee miettineeksi niitä monia arvoja, jotka metsästykseen liittyvät. Yksi niistä on raha, ja viranomaiset puhuvat jo riistataloudesta.

Metsästyksen talouslaskelmat eivät juuri tällä hetkellä mahdu mieleeni.

Hirvet tulevat lähemmäksi hissukseen, viimein vasa kääntää kylkensä sadan metrin päässä. Ase on vakaasti tuella, tähtään kaulanjuureen.

Metsästys käy lompakolle

Luonnonvarakeskuksessa on vastikään tutkittu metsästyksen hintaa ja taloudellista arvoa. Suomessa on 300 000 metsästyskortin lunastanutta, joista liki 200 00 käy metsällä kauden aikana yhden tai useita kertoja.

He kuluttavat tavaroihin ja palveluihin keskimäärin tuhat euroa vuodessa. Matkakuluja siitä on tyypillisesti kolmesta neljään sataan euroa.

Moni tuleekin metsälle pidemmän matkan takaa.

Kokonaisuudessaan metsästyspäivien arvo oli metsästäjille minimissään 110 miljoona euroa vuonna 2016. Toisilla yksittäisen metsästysmatkan kulut kohosivat tuhansiin euroihin, kun taas päiväretken tehneille hinta oli ehkä vain muutamia euroja.

Useimmat Suomen metsästysseurat syntyivät sodan jälkeen, jolloin metsästys kokosi yhteen saman kylän miehet, ja näille samoille metsästysmaille palataan edelleen kauempaakin. Monen metsästysseuran tunnuksessa on yhä kylän tai paikkakunnan nimi.

Minun metsästysretkeni suuntautuu Varsinais-Suomesta Pohjois-Satakuntaan. Matkoihin, eväisiin ja uusittaviin varusteisiin uppoaa kauden aikana satanen jos toinenkin.

Varusteet ovat nyt eri tasolla kuin isäni hirvijahtiaikoina 1970-luvulla. Silloin la-puhelimet olivat vasta tulossa, nyt niitä ei käytä kukaan. Ennen laitettiin päälle nahkatakki, sarkahousut ja saappaat. Nykyään vaatteet ovat erikseen metsästykseen suunniteltuja, ja myös metsästysmuoti vaihtelee.

Aseisiin saa uppoamaan rahaa niin paljon kuin haluaa. Alle tonnillakin toki saa jo kiikarin ja käyttöpyssyn.

Lähde: Metsästyksessä pyörii miljoonia – hyvinvointilisää vaikeampi mitata

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s