Nurmijärvelle 340, Tenholan rhy:llä 1153 valkohäntäpeuran pyyntilupaa – ’’Lupia haetaan paljon, ja niitä myös myönnetään avokätisesti’’

Suomen riistakeskus on myöntänyt Uudellemaalle 8 342 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Hirvenpyyntilupia myönnettiin 2 614 kappaletta, kuusipeurojen pyyntilupia riistakeskus myönsi 117 kappaletta.

Kuusipeurojen luvista suurin osa, 61 kappaletta, myönnettiin Inkoon–Snappertunan riistanhoitoyhdistyksen alueelle.

Nurmijärvelle Suomen riistakeskus myönsi 340 valkohäntäpeuran pyyntilupaa ja 77 hirven pyyntilupaa.

RiistapäällikköVisa Eronen Uudenmaan riistakeskuksesta kertoo, että vaikka pyyntilupien määrä on kasvanut viime vuodesta, Uudenmaan hirvikanta ei välttämättä ole kasvanut.

Jos katsotaan aluetta Uusimaa/Etelä-Häme eli itäisen Uudenmaan sisämaaseutua, siellä kanta on hieman kasvanut sekä maalaskennan että Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan.

Toisaalta taas Uusimaa 1 -hirvitalousalueella eli läntisen Uudenmaan sisämaa-alueella Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio on ihan selvästi laskenut edellisestä vuodesta.

Uusimaa 2 -alueella eli läntisen Uudenmaan rannikkoseudulla Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio näyttää, että hirvikanta olisi laskenut yli sata yksilöä. Maalaskenta-arvio sielläkin näyttää, että kanta on ehkä vähän kasvanut tai pysynyt ennallaan.

Keskisellä Uudellamaalla Luonnonvarakeskuksen arvio näyttää laskusuuntaa hirvikannassa.

Laskenta-ajankohdan keli vaikuttaa Erosen mukaan hieman enemmän maalaskentaan kuin Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioon, joka taas ei ole niin kelisidonnainen.

Maalaskenta-arvio vaihtelee selkeästi yksittäisten vuosien välillä enemmän kuin Luonnonvarakeskuksen laskentamalliin perustuva systeemi.

Valkohäntäpeurakanta sen sijaan on selvästi kasvanut Uudenmaan alueella.

Visa Eronen kertoo, että metsästysseuroille myönnetyistä pyyntiluvista osa jää usein käyttämättä.

Suuressa osassa riistanhoitoyhdistyksistä on käytössä hyllylupajärjestelmä, jossa arvioidaan, kuinka paljon pyyntilupia tarvitaan, jotta saadaan hirvikannan koko kehittymään halutulla tavalla.

Lisäksi haetaan vielä tietty määrä lupia, joita ei ole tarkoituskaan käyttää, jos verotussuunnittelu on onnistunut.

Lisäksi valkohäntäpeuran kohdalla on se tilanne, että lupia haetaan paljon ja niitä myös myönnetään avokätisesti. On kuitenkin parempi, että lupia on riittävästi, että kaataminen ei ainakaan jää lupamäärästä kiinni.

Mutta tietysti kannan sääntelyn kannalta oleellista on se, että suhteessa alueen peurojen määrään verotusmäärä olisi riittävän suuri.

Hirvenmetsästyskausi alkaa nykyään porrastetusti. Hirveä saa metsästää jo pellolta vahtimalla. Varsinainen metsästyskausi alkaa 13. lokakuuta.

Valkohäntäpeuran metsästyskausi on kolmijakoinen.

Uutena valkohäntäpeuran metsästyksessä on pyytäminen ilman koiraa, varsinaisen metsätyskauden päätteeksi helmikuussa.

 

Hirvieläinten metsästyskausi 2018

Hirvi:

  • 1.9.2018 – 20.9.2018 Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa.
  • 1.9.2018 – 12.10.2018 lukuun ottamatta Kuusamon ja Taivalkosken kuntia sekä Lapin maakuntaa vahtimalla pellolta.
  • 13.10.2018–31.12.2018 koko maassa.
  • 1.1.2019–15.1.2019 koko maassa ilman koiraa.

Valkohäntäpeura:

  • 1.9.2018 – 28.9.2018 vahtimalla,
  • 29.9.2018 – 31.1.2019,
  • 1.2.2019 – 15.2.2019 ilman koiraa.

Kuusipeura:

  • 1.9.2018 – 28.9.2018 vahtimalla,
  • 29.9.2018 – 31.1.2019.

Lähde: Nurmijärvelle 340 valkohäntäpeuran pyyntilupaa – ’’Lupia haetaan paljon, ja niitä myös myönnetään avokätisesti’’ | Nurmijärven Uutiset

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.