”Hirviväistö todistaa karulla tavalla totuuden suomalais­autoilijoiden kyvyistä”, sanoo kymmeniä­tuhansia autoilijoita kouluttanut Henrik Sundberg

Monien suomalaisautoilijoiden taidot tiukassa tilanteessa ovat puutteelliset, uskoo ajovalmennusta kymmenen vuotta tarjonneen yrityksen toimitusjohtaja.

”Nopeutta 50 kilometriä tunnissa, ensimmäinen auto saa tulla”, kuuluu ajokouluttaja Mikko Miettisen käsky radiopuhelimesta. Ismo Teerioja nostaa auton jarrupolkimen ylös ja painaa kaasua. Hän vilkuilee nopeusmittaria samalla kiihdyttäen reippaasti.

Punakeltaisten keilojen kohdalla Teerioja potkaisee Miettisen ohjeiden mukaan jarrupolkimen pohjaan, kääntää rattia varttikierroksen vasempaan ja heti perään oikeaan.

Ajokoulutuksen yksi tärkeä tehtävä, hirven väistö, on tehty onnistuneesti. Jarrutus, jarrun pito pohjassa koko väistön ajan, hallittu väistöliike ja paluu omalle kaistalle.

Ajoasennolla on merkitystä silloin, kun liikenteessä joudutaan tiukkoihin tilanteisiin.

Kun kädet ja jalat ovat riittävästi koukussa, kuljettajalla on mahdollisuus hallita autoa. Lisäksi, kun kytkin on painettuna pohjaan, koukussa oleva polvi joustaa hieman törmäystilanteessa, eikä törmäyksestä tuleva voima riko kuljettajan lonkkaa.

Hyvä ajoasento ei kuitenkaan riitä.

Sen lisäksi merkitys on sillä, että kuljettaja tietää, mitä oikeasti pitää tehdä. Näin ei kuitenkaan läheskään aina ole, sen Premier Parkin toimitusjohtaja Henrik Sundberg on yhdessä tiiminsä kanssa havainnut kymmenen vuoden aikana. Sen ajan he ovat tarjonneet ajokoulusta yli 70 000 asiakkaalleen.

”Hirviväistö paljastaa karulla tavalla totuuden suomalaisautoilijoiden kyvyistä hallita autoa”, Sundberg sanoo.

Sundbergin mukaan lähes kaikki suomalaiset autoilijat osaavat pysäyttää auton liikennevaloihin, vaihtaa vaihteita ja ohjata autoa sinne minne pitääkin – normaalissa liikennetilanteessa.

Tiukassa tilanteessa on kuitenkin toisin.

”Silloin saatetaan tehdä virheitä virheiden perään”, Sundberg sanoo.

Tyypillinen virhe on muiden muassa se, ettei jarruteta tarpeeksi. Tai jos jarrutetaan, auton ohjaaminen lopetetaan.

”Valitettavan paljon on niitä, jotka eivät täällä suljetulla radalla selviä erilaisista väistökokeista. Kuinka he selviävät sitten liikenteessä kovemmassa tilanteessa?” Sundberg kysyy.

Sundberg sanoo, että monet asiakkaat tullessaan ajoharjoitteluun ovat jännittyneitä. Harjoitusten jälkeen radalta lähdetään kuitenkin tyytyväisinä hymyssä suin – mutta ennen kaikkea oppineena.

”Paras esimerkki oli eräs nainen, joka tuli tänne työasioissa. Kiersimme rataa ja hän teki moitteettoman hirviväistön. Kertoi sitten jälkeen päin, että oli käynyt ajokoulutuksessa, jossa oli oppinut sen”, Sundberg sanoo.

Sundbergin mukaan jokaisen pitäisi treenata autolla ajoa. ”Tekeväthän niin myös ralliautoilijat.” Hänen mukaansa harjoituksia pitäisi olla riittävästi.

Yksi ajoharjoittelukerta kun ei tee kenestäkään mestaria.

Huonoihin taitoihin Sundbergin mukaan syynä onkin harjoituksen puute. Autokoulun jälkeen asioita ei välttämättä kerrata mitenkään.

”Eikä Suomessa ei ole siinäkään määrin jäärata- tai peltoautokulttuuria kuin ennen oli”, Sundberg huomauttaa.

Kulunut kesä on Sundbergin mukaan hyvä esimerkki: lähes koko kesä ajettiin koko maassa kymmeniä päiviä putkeen kuivalla tiellä. Totuttiin hyvään pitoon ja hyvään näkyvyyteen.

”Sitten kun tuli se ensimmäinen kaatosade, se saattoikin yllättää monet.”

Lisäksi lähikuukausien aikana on tulossa joka vuotinen vieras, talvi. Ja sehän se yllättää autoilijat joka vuosi.

”Auton hallinta liukkaalla on sitten vielä täysin eri juttu”, Sundberg muistuttaa.

Liukkaan kelin pakollista ajo-opetusta autokoulun kuljettajakoulutuksessa on uuden lain myötä enää yksi tunti, vanhassa kolmivaiheisessa koulutuksessa sitä oli kolme tuntia.

Sundberg myös toteaa, että monta kertaa hän ja hänen henkilökuntansa ovat joutuneet tilanteeseen, että autoilija toteaa, että hänellä on hieno uusi auto, mutta hän ei osaa käyttää sitä oikein.

Sundbergin mukaan autokauppiailla olisi tässä paljon parannettavaa autonluovutustilanteisiin.

”Ihmiset luulevat esimerkiksi, että kun auton ABS-jarrut rutisevat jarrutettaessa, ne ovat rikki ja siksi ei uskalleta jarruttaa tarpeeksi. Niiden kuuluukin rutista, koska ne katkovat pyörän lukkiutumista ja siten säilyttävät auton ohjattavuuden myös jarrutuksen aikana.”

Sundbergin mukaan ennen, kuin autoissa ei ollut esimerkiksi luistonestoa, auton luisto saatiin oikaistua vastaohjauksella.

Nykyautoissa tämä ei enää toimi, sillä nykyautojen hienoille avustinjärjestelmille täytyy kertoa ratilla määrätietoisesti, mihin suuntaan halutaan mennä.

Auton järjestelmät hoitavat lopun.

Lähde: ”Hirviväistö todistaa karulla tavalla totuuden suomalais­autoilijoiden kyvyistä”, sanoo kymmeniä­tuhansia autoilijoita kouluttanut Henrik Sundberg – Auto | HS.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.