Hirvikärpäseen ei vaikuta helle, kuivuus tai pakkanen – hirvikärpänen kiusaa metsässä liikkujaa, mutta tutkimusta hyönteisestä ei tehdä

Hirvikärpäset hyökkäävät juuri nyt metsässäliikkujan kimppuun. Ötökät tunkeutuvat hiuksiin ja ryömivät kauluksesta sisään. Onko näitä joka vuosi aina vain enemmän, kärpäsiä häätävä kulkija miettii.

Kysymykseen on vaikea vastata, sillä juuri nyt kukaan ei Suomessa oikeastaan tutki hirvikärpäsiä. Ei, vaikka hirvieläinten määrä on noussut runsaasti viime vuosina ja ötökän leviämistä ja sopeutumista voisi olla syytä tarkastella.

Hirvikärpäsiä on Suomessa alueilla, joissa liikkuu hirviä.

Tarkemmin ottaen hyönteinen esiintyy erityisesti hirvien talviaikaisilla makuupaikoilla ja niiden läheisyydessä.

Hirvi on hirvikärpäsen koti, se etsiytyy hirven turkin suojaan lisääntymään ja imemään verta.

Tutkimuksissa ei ole havaittu, että suomalainen hirvikärpänen pystyisi tuottamaan jälkikasvua yhtä tehokkaasti missään muussa eläimessä.

Hirvikärpänen koittaa kyllä kiinnittyä esimerkiksi ihmiseen ja valkohäntäpeuraan, mutta se ei pysty lisääntymään muissa hirvieläimissä kunnolla, kertoo eläintieteen professori Arja Kaitala Oulun yliopistosta.

Hän kuului tutkijaryhmään, joka tutki hirvikärpäsiä muutama vuosi sitten.

Hirvikärpäsen esiintymisalueen metsäkauriista saatettiin löytää vain yksi tai kaksi hirvikärpäsen koteloa, kun taas samalla alueella olleista hirvien maakuupaikoista löytyi satoja koteloita.

Oulun yliopisto teki hirvikärpästutkimusta vielä muutama vuosi sitten, mutta sen jälkeen tutkimukseen ei ole saatu Kaitalan mukaan enää rahoitusta.

Mahdollista on, että hirvikärpäset sopeutuvat ajan saatossa käyttämään muitakin hirvieläimiä lisääntymiseen. Tätä asiaa ei ole kuitenkaan Suomessa tutkittu.

Ruotsissa hirvikärpäsen pääasiallinen isäntäeläin on metsäkauris, mutta se lisääntyy myös hirvessä. Voisivatko ruotsalaiset hirvikärpäset levitä myös Suomeen?

Onhan se periaatteessa mahdollista, jos ne tulisivat maan kautta kiertämällä Pohjanlahden tai talvella jään yli. Merkkejä tästä ei ole, sanoo Kaitala.

Kuumalla ja kuivalla kesällä ei ole vaikutusta hirvikärpästen määrään.

Niiden lukumäärä riippuu yksinomaan hirvien tiheydestä alueella.

Hirvikärpänen lentää syksyllä hirven turkkiin ja pudottaa siipensä. Sitten sen pitää löytää turkista kumppani, jonka kanssa pariutua. Hirvikärpänen imee verta hirvestä läpi talven, kuvailee professori Arja Kaitala.

Hirvikärpäsen toukat elävät naaraan sisällä koko toukkavaiheen ja naaras synnyttää kotelovalmiin toukan. Kotelot tippuvat hirvestä maahan läpi talven aina alkukesään asti.
Tutkimusryhmän mukaan naaras tekee arviolta yhden kotelon joka viikko.

Hirvikärpäsen kotelovaiheen pituus riippuu kesän lämpösummasta.

Yleensä kotelot kuoriutuvat elokuun lopussa. Tänä vuonna hirvikärpäset ovat olleet aikaisessa, sillä koteloiden kuoriutuminen on aikaistunut lämmön takia.

Hirvikärpänen ei kestä kuivuutta, mutta ilmeisesti maan pinnalla on ollut tänäkin vuonna riittävästi kosteutta ja se on selvinnyt ihan hyvin.

Hirvestä tipahtanut kotelo ja siitä kuoriutunut hyönteinen ei liiku kauas. Kotelot tippuvat hirvien makuupaikkoihin ja kuoriutunut aikuinen voi lentää ainakin kilometrin verran.

Oulun yliopiston tutkimuksessa ei huomattu, että hirvikärpäskarkotteet toimisivat.

Karkotteita pitäisi panna hiusjuuriin, eikä sinne niitä kukaan laita. Emme huomanneet, että mikään karkote toimisi, kertoo Kaitala.

Hirvikärpäset hakeutuvat tummaan, karheaan ja karvaiseen. Hiuksia ei kannata pahemmin metsässä näytellä.

Professorin mukaan parhaiten karkottajana toimii tiivis, harsokankainen takki.

Hän kehottaa myös liikkumaan metsässä isompikokoisen kaverin seurassa. Itse huomasin pienikokoisena, että vieressä oleva isompi kaveri keräsi enemmän hirvikärpäsiä, naurahtaa Kaitala.

Lähde: Tähän ötökkään ei vaikuta helle, kuivuus tai pakkanen – hirvikärpänen kiusaa metsässä liikkujaa, mutta tutkimusta hyönteisestä ei tehdä | Loimaan Lehti

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.