Ei jälkiä lakirikkomuksista – Metsäkeskus

Laittomiksi epäiltyjä hakkuita ei tehty suojelluilla metsäelinympäristöillä, vaan muun muassa pelto-ojien varsilla. Suomen metsäkeskus ei ole löytänyt perusteita metsälakirikkomuksille, joita ympäristöjärjestö WWF Suomi esitteli keväällä sosiaalisessa mediassa.

Metsälehti kertoi toukokuun alussa hakkuista, joissa oli WWF:n mukaan kaadettu puita metsälain suojaamilta erityisen tärkeiltä elinympäristöiltä, kuten purojen ja norojen varsilta. Kohteita oli neljällä paikkakunnalla.

Metsäkeskuksen aineistoista ei löytynyt merkintää, että ilmoitetuilla alueilla olisi hakattu niin sanotun kymppipykälän metsälakikohteita. Karttatietojen perusteella kyse oli muun muassa pelto-ojien jatkeista eli ihmisen aikaansaamista vesireiteistä, joita eivät metsälain vaatimukset koske.

Aihetta maastotarkastuksiin ei Metsäkeskuksen mukaan ole.

”Meillä saattaa olla WWF:n kanssa erilainen näkemys kymppipykälän lakikohteiden kriteereistä. Metsäkeskuksen tulkinta perustuu metsälain säädöksiin”, Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini sanoo.

Eini muistuttaa, ettei Metsäkeskuksella ole tietoa kaikista Suomen metsien lakikohteista.

”Metsänomistaja ja hakkuuoikeuden haltija ovat aina vastuussa lakikohteiden huomioimisesta hakkuissa, oli kohde Metsäkeskuksen tietokannassa tai ei.”

Olisiko kymppipykäläkohteista tehtävä uusi kartoitus niin, että tietokannoista mahdollisesti puuttuvat erityiskohteet saataisiin selville? Einin mukaan tähän haetaan ratkaisua.

”Metsäkeskus kehittää menetelmiä, jotka tunnistavat metsävaratiedoista metsien monimuotoisuutta kuvaavia rakennepiirteitä. Löydetyistä kohteista potentiaalisimmat valittaisiin maastoselvityksiin.”

Lähde: Metsäkeskus: Ei jälkiä lakirikkomuksista | Metsälehti

Kategoria(t): Metsänhoito Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.