Pölyttäjät maailmanlaajuisessa kriisissä – sekametsä vaikuttaa myös mausteeseen, jonka viljelyssä Suomi on suurvalta

Tehomaatalouden ja sen aiheuttaman maiseman yksinkertaistumisen vuoksi pölyttäjähyönteiset ovat ajautuneet maailmanlaajuiseen kriisiin.

Suomessakin on syytä miettiä, mikä merkitys peltoa ympäröivällä maankäytöllä on pellolla vieraileviin pölyttäjähyönteisiin.

Kuminaa viljellään hyvän taloudellisen tuoton takia, sillä Suomen kesän pitkien päivien ansiosta sen eteeristen öljyjen pitoisuus kasvaa korkeaksi ollen poikkeuksellisen aromikasta.

Kumina on myös maamme yksi tärkeimmistä hyönteispölytteisistä viljelykasveista.

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella äskettäin valmistuneessa pro gradu -tutkielmassa selvitettiin Keski-Suomen 22 kuminapeltoa ympäröivän maankäytön vaikutuksia kukkakärpäsiin ja muihin pölyttäjähyönteisiin.

Kukkakärpäset ovat aikuisina pölyttäjiä, mutta toukat elävät monissa erilaisissa elinympäristöissä, joissa ne käyttävät ravintonaan esimerkiksi lahopuuta ja kirvoja.

Siksi voi hyvinkin olla, että kuminapeltoa ympäröivä maiseman vaihtelevuus ja tietyt maankäyttömuodot vaikuttaisivat pellolla vierailevien kukkakärpästen runsauteen.

Pro gradu -tutkielmassa havaittiinkin kukkakärpästen lajimäärän kasvavan sekametsien osuuden kasvaessa ja maatalousmaan osuuden pienentyessä.

Vastaavasti mesipistiäisten määrä kasvoi, kun maatalousmaan osuus maisemassa kasvoi ja havumetsien määrä väheni. Myös järvillä havaittiin olevan vaikutusta, sillä järvien mukanaolo maisemassa vähensi kukkakärpästen laji- ja yksilömäärää.

– Tulokset kuulostavat ristiriitaisilta, mutta kertovat lähinnä pölyttäjähyönteisryhmien erilaisesta biologiasta. Kimalaiset ja mehiläiset hyötyvät pientareista ja monipuolisesta maatalousympäristöstä, kun taas iso osa kukkakärpäsistä viettää toukkavaiheensa metsässä, kertoo pro gradu-tutkielman tekijä Jenni Toikkanen.

– Jos viljelijä haluaa runsaan pölyttäjäyhteisön kuminapellolleen, hän varmistaa, että pellon ympärillä on sekametsiä ja monimuotoista maatalousympäristöä.

 

Lähde: Pölyttäjät maailmanlaajuisessa kriisissä – vaikuttaa myös mausteeseen, jonka viljelyssä Suomi on suurvalta – T&T

Mainokset
Kategoria(t): Ympäristö. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s