Päivittäinen arkisto: 28.01.2018

Kambrikausi oli evoluution startup-aikaa: oudoista ideoista osa pärjäsi

Noin 500 miljoonaa vuotta sitten maapallon merissä kävi kova pöhinä. Voisi puhua jopa startup-hengestä. Kun maapalloa olivat miljardien vuosien ajan hallinneet yksisoluiset bakteerit, alkoi nyt syntyä aivan villejä monisoluisten eläinten konsepteja. Puhutaan niin sanotusta kambri­kauden lajiräjähdyksestä. Ei tiedetä tarkalleen, miksi … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito

Miten lintu löytää ruokakätkölle?

Varastoivilla linnuilla on tavallista isompi muistikeskus. Hajallaan olevien kätköjen löytämiseen tarvitaan hyvä paikkamuisti. Paikkamuistin kannalta keskeinen on isojen aivojen sisäosissa sijaitseva muistikeskus, hippokampus. Siellä on paikkoihin, reitteihin ja ympäristön piirteisiin valikoivasti reagoivia hermosoluja. Hippokampus on varastoivilla lajeilla aivojen kokoon nähden … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: ,

Alkava kiima-aika kannustaa citykettuja liikkeelle

Helsingin kaupunginosaryhmissä on ollut nyt havaintoja ketuista. Kettujen kiima-aika on aluillaan Se on nyt niitä liikkeelle kannustava tekijä, kertoo riistasuunnittelija Antti Piironen Suomen riistakeskuksesta. Lisäksi kettu on ollut nyt helppoa havaita, kun Helsingissäkin on ollut lunta. Cityketuista on varsin vähän … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , , ,

Huuhkajan jäljillä | Areena

Miten suurin pöllömme muuttui erakosta kaupunkilaiseksi? Luontodokumentti Huuhkajan jäljillä kertoo suurimman pöllömme tarinan. Viimeisten 50 vuoden aikana huuhkaja on muuttunut takametsien asukista moderniksi kaupunkilaiseksi. Lähde: Huuhkajan jäljillä | TV | Areena | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: , ,

Tutkimus: Olet pimeänäkösi velkaa dinosauruksia paenneille muinaisnisäkkäille – tappisolut alkoivat muuttua sauvasoluiksi jurakaudella

Osa silmän tappisoluista erikoistui värien sijaan valon herkkään havaitsemiseen, jotta nisäkkäät pystyivät liikkumaan yön turvissa. Nyt tutkijat ovat keksineet uuden selityksen sille, miksi me ja muut nisäkkäät pystymme kokemaan yöttömän yön, mutta valtaosa linnuista, kaloista ja sammakoista ei. Yönäkömme kehittyi … Lue loppuun

Kategoria(t): Riistanhoito | Avainsanat: ,