Suosittu jäniksenpyyntikohde Hailuoto rajoitti metsästystä – jäniksiä ei ole erityisen vähän

Pohjois-Pohjanmaalla Hailuodossa jäniskanta on laskenut.

Ollaan syksyn ensimmäisinä jäniksenpyyntipäivinä tulilla Hailuodon Hanhisessa, saaren vehmaammalla laidalla, missä todennäköisyys vemmelsäären kohtaamiseen on suuri.

Metsästä kuuluu koiran iloinen haukku, mutta kenelläkään ei ole mihinkään kiire.

Jäniksenpyynti on useimmiten hyvin sosiaalista toimintaa. Varsinaisen metsästyksen tärkein oheistoiminto on keskustelu. Sitä tälläkin passipaikalla on koko aamu harrastettu.

Hailuodon metsästysseuran puheenjohtaja Hannu Viitaluoman kiteyttää metsästyksen tärkeimmän asian.

Hyvä nuotio, Viitaluoma vastaa kuin apteekin hyllyltä.

Puhutaan jäniksenpyynnistä, hirvenpyynnin järjestelyistä, saaren tapahtumista ja ulkomaan metsästysreissuista.

Kuka on käynyt Virossa, kuka Brasiliassa, kuka Ruotsissa. Hailuodon metsästysseuran jäsenistä eniten ulkomaan kokemusta taitaa olla Pekka Vuotikalla, joka on kiertänyt Afrikkaa, Kanadaa ja monia muitakin alueita moneen kertaan.

Välillä jäniksiä oli todella paljon

Hailuodon metsästysseuran puheenjohtaja Hannu Viitaluoman mukaan jäniskanta on Hailuodossa nyt normaalilla tasolla.

Hulluimpina vuosina, kun jäniksiä oli todella paljon myös vieraspaikkakuntalaiset ajokoiraharrastajat oppivat käymään meren takana jänöjahdissa. Huippu koettiin vuonna 2009.

Kun menit metsään ja yskäisit, niin jänis oli jo liikkeellä, Hannu Viitaluoma sanoo.

Seura teki päätöksen rajoittaa vieraslupien myyntiä. Esimerkiksi manterelaiset saavat edelleenkin käydä ajattamassa koiria jäniksen jäljillä, mutta ampuminen pitää jättää väliin.

Voimassa on tsaarinaikainen pyyntiaika

Viitaluoma ei näe mitään syytä rauhoittaa jänistä enempää. Kanta kestää hänen mukaansa seuran jäsenten normaalin pyynnin hyvin.

Jänis onkin melkoinen kummajainen Suomen riistaeläinten joukossa.

Omia lajeja on pitänyt vuosikymmenten saatossa rauhoittaa enemmän tai vähemmän, mutta jäniksen pyyntiaika on edelleen sama kuin Venäjän vallan aikaan eli kuusi kuukautta syyskuun alusta helmikuun loppuun.

Venäjän tsaarin Aleksanteri II:n (1855–1881) antamalla asetuksella jäniksen metsästysaikaa rajoitettiin ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 1865.

Tuolloin pyyntikausi oli elokuun 10. päivästä maaliskuun 15. päivään. Pieni tiukennus tuli uudella tsaarin asetuksella 1898, ja siitä lähtien pyyntiaika on ollut sama.

Viisas tsaari, Viitaluoma naurahtaa.

Rusakot ovat löytäneet Hailuotoon

Rusakot eli peltojänikset ovat varsinkin eteläisemmässä Suomessa vieneet elintilaa metsäjäniksiltä.

Ne ovat selvästi kookkaampia, mutta heikommin sopeutuneet talvisiin oloihin. Ilmaston lämpeneminen on niitä kuitenkin suosinut.

Ne ovat Viitaluoman mukaan pieni riesakin, koska ne käyvät syömässä omenapuita ja viihtyvät karjatilallisten rehuaumoissa. Pelloilta ja rehuaumojen tiimoilta niitä napsitaan, mutta metsissä ei rusakoita juuri näe.

Lähde: Suosittu jäniksenpyyntikohde Hailuoto rajoitti metsästystä – jäniksiä ei ole erityisen vähän, niitä vain oli aiemmin erityisen paljon | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.