Mäyrä – mestarikaivaja viettää luolastoissaan elämästään arviolta kaksi kolmasosaa

Mäyrä korjaa ja laajentaa luolastoa, virittää uusia käytäviä, avartaa kammioita. Ja uutteruus palkintaan: Mäyrän luolastot ovat komeaa luonnon arkkitehtuuria. Valtavimmillaan ne voivat olla kuin kaupunkeja, joissa mäyräsukupolvet elävät elämäänsä.

Käytäviä voi olla yhteensä satoja metrejä. Englannissa on löydetty pesäluolasto, jossa oli 50 kammiota ja 178 suuaukkoa! Ja eräästä vanhasta mäyrälinnakkeesta löytyi tuhat vuotta vanha mäyrän kallo.

Luolasto alkaa kuitenkin käytävästä, joka yleensä ulottuu muutaman metrin verran alaspäin, routarajan alapuolelle. Siellä se saattaa haarautua erilaisiksi kammioksi ja yhdyskäytäviksi ja johtaa toisille uloskäynneille. Kammiot ovat aika kookkaita, jopa metrin pituisia niin että mäyrä, joskus useampikin, mahtuu sinne hyvin.

Pesäkammiot mäyrä vuoraa pehmusteilla: saniaisilla, sammaleilla ja kuivilla heinillä. Kevätsiivouksen aikaan vanhat pehmikkeet kuskataan ulos, ja mäyrä kiikuttaa etukäpälissään pyöritellen uudet puhtaat pehmikkeet sisään. Mäyrä ajoittaa siivouksensa sellaiseen hetkeen jolloin ei sada, vaan materiaali tulee kuivana perille.

Mäyrät viettävät luolastoissaan elämästään arviolta kaksi kolmasosaa – täällä pohjoisilla alueilla luultavasti pitempäänkin. Siellä ne nukkuvat kesäpäivinä päiväunia ja talvisin talviuniaan. Hämärien käytävien suojiin ne pakenevat vaaran uhatessa ja puolustautuvat tunkeilijoita vastaan.

Luolaston suojiin, pesäkammioon syntyvät myös mäyrän poikaset. Uroksen ja naaraan kiima-aika on ollut jo edellisvuoden keväällä tai kesällä. Viivästyneen sikiönkehityksen takia alkiot alkavat kehittyä vasta myöhemmin ja siksi poikaset, joita on yleensä kahdesta kolmeen, syntyvät sopivasti kevään kynnyksellä, huhtikuussa.

Mäyrä – mestarikaivaja | Luonto | yle.fi.

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.