Tutkija laski sonnista 17 000 hirvikärpästä – nyt ne ovat täälläkin

Hirvikärpänen asuttaa myös Koillismaan kairoja nykyään. Alkanut jahtikausi on tuonut tietoon muutaman hirvi­kär­päs­ha­vainnon.

Etelä-Kuusamossa kaadetusta hirvestä ainakin parikymmentä hirvikärpästä iski kiinni metsämiehen päänahkaan.

Hirvikärpäsiä aiempina vuosina tutkinut Tommi Paakkonen sanoo, että ei ole missään nimessä poissuljettua, etteikö hirvikärpäsiä olisi Koillismaalla. Aiemmin tiheydet ovat olleet suurimmat Keski- ja Etelä-Suomessa. Eviran mukaan hirvikärpänen levisi Suomeen 1960-luvulla kaakosta. Tällä hetkellä se on hyvin runsas­lu­kuinen Etelä- ja Keski-Suomessa ja sen levin­nei­syyden pohjoisraja noudattelee poron­hoi­to­a­lueen etelärajaa. Hirvikärpäsen levi­ä­mis­vauhti voi olla 50 kilometriä vuodessa.

– En tiedä missä tällä hetkellä hirvikärpänen menee. Siitä on hirveän hankala pitää tarkkaa seurantaa ja ylläpitää sitä. Seuranta perustuu syksyisiin havaintoihin, Paakkonen kertoo.

Suuri hirvikanta tarkoittaa suurta hirvi­kär­päs­kantaa. Paakkonen laski tutki­muk­sis­saan hirvi­kär­pästen määriä hirviyk­si­löissä. Urossonnista hän löysi parhaim­mil­laan 17 000 hirvikärpästä.

– Ne hirvikärpäset, jotka on löytäneet isäntäeläimen, ovat talven aikana hirven turkissa, syövät verta, parittelevat ja lisääntyvät, keväällä ne tippuvat ja ovat maastossa kote­lo­vai­heena, syksyllä kuoriutuvat jälleen, Paakkonen kertoo elinvaiheista.

Hirvikärpänen kestää 15 astetta pakkasta, mutta lentääkseen tarvitsee tietyn lämpötilan. Jos päivä­läm­pö­tila jää alle 4-5 asteeseen, ne eivät pysty lentämään.

Kylmä talvi ja kevät tappavat koteloita, ja tämän takia hirvikärpäsen leviäminen pohjoisimpaan Suomeen on hidasta.

Isoin haitta ihmiselle on, että hirvikärpänen on tosi ärsyttävä, Paakkonen sanoo.

Joku voi herkistyä ja reagoida allergisesti. Hirvikärpäsen purtua vanhatkin puremat voivat kutista, mutta se on yksilöllistä. Tulee paukamaa, ja kun ihmiset raapivat niitä ja puremaan menee bakteeri, voi tulla pahempi tulehdus.

Hirvikärpäsen mahdollisesta leviämisestä poroihin on puhuttu pitkään. Paakkonen ei pidä toden­nä­köi­senä, että laji alkaisi lisääntyä poroissa laajemmin.

Poron karva on tiheää ja lyhyttä, hirvellä harvempaa ja pidempää. Poro on meidän kokeiden perusteella semmoinen, että se alkaa sukimaan, puremaan ja raapimaan, eli pyrkii aktiivisesti eroon hirvi­kär­pä­sestä. Hirvi on ensisijainen isäntä.

Lähde: Tutkija laski sonnista 17 000 hirvikärpästä – nyt ne ovat täälläkin | Koillissanomat – Kuusamo, Posio, Taivalkoski

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s