Porosta on tullut ongelma Lapissa

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jouko Kumpula arvostelee ikivanhaa paliskuntarakennetta Lapissa.

Kumpulan mukaan porojen jäkälälaitumet ovat hyvässä kunnossa enää harvassa Lapin kolkassa. Kumpulan katsoo, että nykyinen pirstaleinen paliskuntarakenne ei palvele laitumien parasta mahdollista käyttöä.

”Mitä pienempiä alueet ovat, sitä herkemmin ne kuluvat”, Kumpula toteaa.

Kumpulan mielestä pieniä paliskuntia yhdistämällä tai niiden muotoa muuttamalla voitaisiin tehostaa laidunkiertoa. Laidunkierrossa porot pidetään esimerkiksi sulan maan aikaan muilla alueilla kuin talvella.

”Hyvä laidunkierto kestää jopa kaksinkertaisia poromääriä”, Kumpula sanoo MOT-ohjelmassa Loppuun kaluttu Lappi.

Suomen Lapin huonon kunnon havaitsee selvästi ilmasta kun sitä rajaseudulla vertaa esimerkiksi jäkälätilanteeseen Norjassa rajaseudulla Enontekiöllä.

Suomen poronhoitoalue jakautuu 54 paliskuntaan eli alueyksikköön. Paliskuntien rajat estävät porojen siirtelyn. Rakenteen pääpiirteet ovat perua Venäjän vallan ajalta, jolloin poroja oli paljon vähemmän kuin nyt.

Jäkälä on poron tärkein luontainen talviravinto. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan maajäkälän määrä on vähentynyt noin kolmasosaan 70-luvun lopun jälkeen Ylä-Lapissa.

Porot myös vaikeuttavat tunturikoivikoiden uudistumista laajasti. Lapin tunturikoivikoista on hävinnyt pysyvästi 1960-luvun alun jälkeen viidesosa, kun mittarituhot eivät ole uudistuneet.

Laitumien kuluminen rapakuntoon ja tilanpuute on aiheuttanut myös repiviä riitoja poronomistajien välille.

Lähde: Porosta on tullut ongelma Lapissa | MOT | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.