Vieraslajit | Amerikanmajava (Castor canadensis)

Jyrsijöiden heimoon kuuluva amerikanmajava muistuttaa suuresti sukulaistaan euroopanmajavaa, mutta tyypillisesti amerikanmajavan turkki on tummemman ruskea ja häntä lyhyempi ja leveämpi.

Amerikanmajavan nenäluu on lisäksi lyhyempi ja pyöreämpi kuin euroopanmajavalla.

Luonnossa eroja on kuitenkin vaikea huomata. Häntä on vaakasuoraan lapiomaisesti litistynyt, suomupeitteinen. Korvat ovat pienet ja melkein kokonaan turkin peitossa. Takaraajan varpaita yhdistää räpylä. Selkäpuolelta pitkän peitinkarvan väri on kellanruskea-tummanruskea, tiheä lyhyt pohjavilla on harmaata.

Vatsapuolen väritys voi olla samanvärinen tai tummempi tai vaalempi kuin selkäpuolen. Häntineen amerikanmajava on vähintään noin metrin mittainen, paino vaihtelee 10 – 20 kg.

Tyypillisimmin pesä on kekopesä, mutta myös penkkaan kaivettuja pesiä esiintyy. Jokimaastossa elävillä majavilla saattaa olla vuoden aikana käytössä useita eri pesiä. Esimerkiksi veden pinnan ollessa korkeimmillaan keväällä majavat asustavat yläjuoksulla olevaaa pesää, ja alajuoksulla oleva pesä otetaan käyttöön veden korkeuden laskettua kesän edistyessä.

Talvivalmistelut ja talvehtiminen tapahtuvat kuitenkin jälleen yläjuoksun pesällä. Täten alkukesästä tyhjänä olevat pesät voivat olla tärkeitä ja käytössä keskikesällä, ja yläjuoksun pesä on tyhjänä vain keskikesän ajan.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Suomessa esiintyy kaksi majavalajia, joista harvempilukuinen euroopanmajava Castor fiber kuuluu alkuperäiseen lajistoomme. Amerikanmajavan (kanadanmajava) Castor canadensis alkuperäinen levinneisyysalue on Pohjois-Amerikassa.

Suomeen laji tuotiin ja istutettiin tarkoituksellisesti muutamille paikkakunnille vuosina 1933 ja 1937. Tuolloin ei ollut tiedossa se, että Pohjois-Amerikassa elävä majava on eri lajia kuin aiemmin metsästyksen vuoksi sukupuuttoon kuollut euroopanmajava.

Amerikanmajavia on eniten Etelä-Savossa ja melko runsaasti myös Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Lajia tavataan melko usein myös Kaakkois-Suomessa ja Kainuussa. Lajin levittäytyminen on parhaillaankin käynnissä.

Majavakannan kokoa arvioidaan valtakunnallisesti kolmen vuoden välein metsästysseuroille ja hirviseurueille tehdyin kyselyin, joissa tiedustellaan asuttujen majavanpesien lukumäärää ja näkemyksiä paikallisen majavakannan muutoksista. Viimeisimmäksi minimiarvioksi vuodelta 2012 esitettiin noin 7000 – 8000 amerikanmajavaa (molemmat majavalajit yhteensä 9000 -10 000 yksilöä).

Amerikanmajavan metsästyskiintiöt poistettiin 1.5.2001. Sen jälkeen ei maakunnallisista majavamääristä ole ollut tarkkaa tietoa. Nykyisin amerikanmajavan saalismääriä arvioidaan satunnaistetun metsästyskyselyn kautta, jonka tilastointitarkkuus on ±30 %.

Amerikanmajavan levinneisyydestä kertoo reuna-alueilta ilmoitettavat saaliit, mutta täsmällistä levinneisyyden seurantajärjestelmää ei lajilla ole käytössä. Kannan kokoa on pyritty selvittämään myös valtakunnallisten majavanpesälaskentojen kautta, mutta menetelmä ei tuota systemaattisesti tarkkaa tietoa.

Metsästysmäärien arvion ollessa samaa suuruusluokkaa koko kannan kokoarvion kanssa voidaan todeta, että majavapesälaskentojen tuottama luku jää selväksi aliarvioksi todellisesta kannankoosta. Epätäsmällisen saalistilastoinnin ja kattavuudeltaan puutteellisten pesälaskentojen aineistoista ei pystytä tuottamaan tarkkaa levinneisyys- tai tiheysarviota. Menetelmäkehitystyölle on huutava tarve.

Haitat

Amerikanmajava on yksiavioinen, ja pesää käyttävät yleensä pari ja sen jälkeläiset. Poikaset saattavat viipyä synnyinalueellaan jopa kaksivuotiaiksi asti. Jos aikaa myöten majavien elinympäristön ravinnontarjonta heikkenee, pariskunta hylkää senhetkisen pesän ja rakentaa uuden pesän paremmalle alueelle.

Majavat voivat hylätä käytössä olevan pesän myös tultuaan häirityiksi. Pesän tuhoutuessa osa majavista saattaa alkaa korjata vanhaa pesää tai rakentaa uutta pesää samalle alueelle. Molempia käyttäytymistapoja on tavattu myös Suomessa.

Amerikanmajavan aiheuttamat tuhot ovat tyypillisesti metsätalouteen kohdistuvia. Majavien tekemät padot aiheuttavat veden pinnannousun ja kun tulva leviää metsämaalle, syntyy puustotappioita.

Toinen lajin aiheuttama haitta kohdistuu alkuperäiseen lajistoomme kuuluvaan euroopanmajavaan. Amerikanmajava on maassamme osoittautunut hyvin elinvoimaiseksi lajiksi ja alkanut laajentaa esiintymisaluettaan myös läntisen ja lounaisen Suomen suuntaan. Sen uusien aluevaltausten myötä eri majavalajien esiintymisalueet alkavat lähestyä toisiaan.

Koska amerikanmajavaa pidetään yleisesti ottaen näistä kahdesta vahvempana kilpailijana, kantojen kohtaamisen seurauksena se todennäköisesti syrjäyttäisi euroopanmajavan alueelta.

Tästä on viitteitä muun muassa niiltä alueilta, joille 1930–luvun palautusistutuksissa tuotiin molempia majavalajeja, mutta joilta euroopanmajava on sittemmin hävinnyt.

Majavaa pidetään kuitenkin myös hyödyllisenä eläimenä. Esimerkiksi majavien patoaltaat ovat tärkeitä elinalueita vesilinnuille ja muulle kosteikkolajistolle.

Torjunta

Vieraslajiproblematiikan kannalta tarkasteltuna amerikanmajavan esiintymistä voitaisiin tarkasti säädellä ja kantaa pienentää valikoivalla metsästyksellä.

Pitkäikäisenä ja pariuskollisena lajina amerikanmajava voi nopeasti reagoida metsästyspaineen kasvuun.

Euroopanmajavan kohtalosta on jo opittu, että majavalajin hävittäminen metsästämällä on mahdollista lyhyessäkin ajassa. Eri majavalajeilla on hyvin toisistaan poikkeava asema riistaeläinlajistossa.

Euroopanmajava on pyyntiluvanvarainen, Suomen alkuperäiseen luontoon kuuluva riistaeläinlaji, joka on otettu huomioon muun muassa EU:n luontodirektiivissä. Kanadanmajava puolestaan on esimerkiksi tuoreessa kansallisessa vieraslajistrategiassa luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi.

Vieraslajistrategiassa onkin esitetty kannansäätelysuunnitelman laatimista kanadanmajavalle lähivuosina.

Lähde: Amerikanmajava (Castor canadensis) | Vieraslajit.fi

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s