”Siinä ei varmasti ole kaikki” – näin arvailuksi haukutut arviot salakaadettujen susien määrästä tehdään

Tuorein julkaistu tieteellinen arvio vuosittain salakaadettujen susien määrästä Suomessa löytyy Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin raportista (2013), jonka mukaan susikannan ”selittämätön hävikki” vuosina 2006–2011 oli hiukan yli 30 sutta vuosittain.

Näin tuo arvio syntyi:

1. Ensin on arvioitu, paljonko susia syntyy

Arviota lähdettiin rakentamaan siten, että vuoden 2006 tunnettuun susien määrään (210 yksilöä) lisättiin maltillinen arvio syntyvyydestä. Tutkijat laskivat, että jokaisesta Suomessa elävästä susilaumasta selviäisi vuosittain keskimäärin kolme pentua seuraavaan vuoteen. Se tarkoittaisi noin 35 prosentin vuotuista kannan kasvua.

Vastaava kasvu havaittiin susikannassa, joka levittäytyi Puolasta Saksaan vuosituhannen vaihteessa. Tilaa ja ruokaa oli paljon eikä salakaatoja paljastunut. Niissä oloissa kanta kasvoi pitkään 34 prosentin vuositahtia.

2. Sitten on laskettu, paljonko susia kuolee luonnollisesti

Kun susikantaan oli lisätty arvio syntyneiden pentujen määrästä, siitä vähennettiin luontaisiin syihin kuolleiden yksilöiden arvioitu osuus. Tämä luku saatiin Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojolan vuosituhannen vaihteessa tekemien pantasusitutkimusten perusteella.

Niiden mukaan tunnetut kuolinsyyt harvensivat kantaa noin kymmenellä prosentilla.

Se oli keskiarvo: reviirillä elävissä susissa kuolleisuus oli pienempi ja nuorilla kuljeskelijoilla suurempi, Kojola selventää.

”Se on ihan varmaa että kukaan ei pysty sanoo montako sutta muka salakaadetaan.” -lukijan kommentti Ylen uutiseen Facebookissa

3. Sitten on vähennetty muuten kuolleet sudet

Jäljelle jääneestä summasta vähennettiin vuosittain pyynti- ja poikkeusluvilla tapettujen ja onnettomuuksissa kuolleiden susien määrä.

Samoin vähennettiin poliisin tietoon tulleiden salakaatojen määrä, tuon tutkimusjakson aikana 18 yksilöä.

Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että kuuden vuoden tutkimusjaksolla 2006–2011 Suomen susikannasta katosi 194 yksilöä ilman, että sitä pystyi selittämään millään muulla kuin salakaadoilla. Tuona aikana Suomen susikanta myös kääntyi jyrkkään laskuun.

Pidän tuota arviota luotettavana. Vastaavia arvioita on tullut käytännön kokemuspohjalla myös poliisilta, toinen tutkijoista, Mari Pohja-Mykrä sanoo.

Kojolan mukaan esimerkiksi talvella 2014–2015 kanta kasvoi, vaikka susia metsästettiin kannanhoidollisten lupien turvin laillisesti. Seuraavana talvena susien määrä hieman väheni, mutta silloin muu kuolleisuus oli korkeaa.

– Oli luvanvaraista pyyntiä, liikennekuolemia ja muuta kuolleisuutta. Yhteissumma oli 78 kuollutta sutta. Luultavasti nämä asiat ovat näytelleet aika isoa roolia siinä, että susia oli maaliskuussa 2017 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Tarkemmat luvut Kojola haluaa säästää aiheesta syksyllä julkaistavaan uuteen artikkeliin. Yleisellä tasolla hän kuitenkin vahvistaa, että viime vuosina luvanvaraisella pyynnillä on ollut voimakkaampi rooli susikannan kehityksessä kuin aiemmin.

Lähde: ”Siinä ei varmasti ole kaikki” – näin arvailuksi haukutut arviot salakaadettujen susien määrästä tehdään | Yle Uutiset | yle.fi

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s