Arktiset vieraat palasivat taas Ahtialanjärvelle

Heinäkuun 29. päivänä perheen luontoretkikohteeksi valittiin odotettu Ahtialanjärvi, jos vaikka uusi lintutorni olisi jo valmis opiston rannassa. Tuomo Parkkinen asensi lintutornille vielä ylätasanteen turvakaiteita ja arveli tornin valmistuvan elokuun alussa koulun alkuun mennessä.

Lintutornista on erinomainen näkymä edessä avautuvalle Ahtialanjärvelle ja Lokkisaarelle, joka jälleen tulvi elämää.

Parin vuosikymmenen työllä ja luovuudella Lokkisaari on muotoutunut todelliseksi lintuparatiisiksi monimuotoisen, vaateliaan kosteikkolajiston suojelemiseksi.

Tekokarit pesälaatikkoineen ja sorsatekopesineen, ruovikoiden niitto ja sorsimopressutukset ovat herättäneet myös metsästäjäpiireissä ansaittua huomiota, sillä monet sorsalajit hyötyvät avoimista, matalakasvuisista rannoista.

Ennen karjan laidunnus piti huolen kosteikkorannoista.

Lokkisaari ympäristöineen on hämmentävä kokemus Pirkanmaan nykyään lähes tyhjiä lintuvesiä koluavalle vanhalle lintumiehelle: kymmenittäin tiiranpesiä poikueineen tekokarien pesälaatikoissa, nuoria naurulokkeja kaikkialla, kymmeniä silkkiuikkupoikueita, punasotkia, nokikanoja, tukkasotkia, töyhtöhyyppiä, sirrejä…

Kuvauskojun päällä istuskeli hauskasti kolme harmaahaikaraa, kalasääski kalasteli ja ruskosuohaukka aiheutti pientä paniikkia tiirayhdyskunnassa.

Pedoistakin Lokkisaaressa riittää huolta, sillä rantametsästä löysimme kasapäin tapettuja nuoria naurulokkeja, jotka arvioimme minkin tai variksen saalistamiksi.

Lokkisaareen uskaltautuneet varikset saivat ansaittua kyytiä kiukkuisilta tiiroilta.

Variksen on huomattu oppineen haukkamaisia pyydystystapoja eli se nappaa suoraan lennosta lentäviä naurulokkeja ja lopettaa ne muutamalla nokan kopaisulla.

Luonto ei tarvitse yhtään lisää ”varishaukkoja”. Ahtialanjärven ruskosuohaukkaparit riittävät. Yksi ” ruskispari” pesi Keijo Ruuskasen rakentamassa tekopesässä. Sekin on lintumiehen luovuusnäyte lintujen hyväksi – ja tietenkin Ahtialanjärvellä.

Sirrejä oli saapunut Lokkisaareen  jo heinäkuun alussa syysmuutollaan, sillä kahlaajien levähdyspaikkana Ahtialanjärvi on omaa luokkaansa Pirkanmaalla ja Yyterin kahlaajarantojen veroinen.

Heinäkuun 10. päivä Lokkisaaressa laskettiin 42 suosirriä, 20 liroa ja vesipääsky herkutteli vastaniitetyn vesiniityn hyönteistarjonnalla. 14. heinäkuuta Lokkisaaressa levähti karikukko, lapinsirri, 24 suosirriä ja seuraavana päivänä todellinen komistus, juhlapukuinen tundrakurmitsa suoraan arktiselta tundralta Kaninin niemimaalta.

Kahlaajien pesimävierailut evät maassamme kauan kestä. Ensimmäiset kuovit ja mustaviklot suuntaavat etelään jo kesäkuun alussa jätettyään poikasten hoidon koiraitten huoleksi.

Kesäkuussa kahlaajarannoille palaavat ensimmäiset suokukkokoiraat Lapin aapasoilta. Töyhtöhyyppäparvia näkee suuntaavan korkealla sinitaivaalla määrätietoisesti lounasta kohti.

Vanhojen mustavatsaisten suosirrien päämuutto on heinäkuun loppupuolella ja nuoret linnut seuraavat perässä myöhemmin.

Vähäjärvellä on hyvä kalakanta, minkä osoittavat lukuisat tiirapoikueet, uikut, isot koskeloparvet ja järvellä säännöllisesti kalastavat sääkset.

Kaksi sääksikoirasta saapui kalastuslennolle Vähäjärvelle. Toinen saalisti heti ensi syöksyllään kalan, mutta toista sääksikoirasta alkoi käydä sääliksi. Väsymättä se risteili järven yllä edestakaisin ja vasta kuudennella syöksysukelluksella lahnanlisu tarttui teräviin koukkukynsiin.

Sääksikoiraat joutuvat todella koville, sillä huhtikuun lopulta elokuulle saakka koiras joutuu yksin huolehtimaan sekä naaraan että poikasten ravintohuollosta, kalansaannista.

Naaras on aina pesällä vartioimassa jälkikasvuaan ja ruokkimassa poikaset koiraan tuomilla kaloilla.

Vasta poikasten saavutettua lentokyvyn naaras jättää poikaset koiraan huollettaviksi ja suuntaa tankkaamaan itsensä hyvään muuttokuntoon, sillä elokuussa alkaa pitkä muuttomatka Päiväntasaajan seudulle.

Lähde: Arktiset vieraat palasivat taas Ahtialanjärvelle – Lempäälän-Vesilahden Sanomat

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s