Suomalainen kupariluoti kaataa myös Kaliforniassa – Sienettyvä lyijytön hirviluoti

Moni metsästäjä on kyllästynyt nyppimään myrkyllisiä hajonneen lyijyluodin sirpaleita pois saaliistaan.

Nammo Lapuan sienimäiseksi muuttuvan luodin saa valmistajan mukaan usein pois kokonaisena. Kilpaileva Sakon patruunatehdas kuitenkin suhtautuu kupariluoteihin varovaisemmin.

Lyijykärkisestä luodista irtoaa helposti jäämiä saaliseläimeen.

Niiden merkityksestä kiistellään, vaikka lyijy sinällään on kiistattomasti todettu pieninäkin annoksina vaaralliseksi aineeksi.

Haittojen takia lyijyn käyttöä on kielletty tai rajoitettu muun muassa bensiinin lisäaineena, maaleissa ja elektroniikassa.

Jälkimmäisiin liittyvistä keksinnöistään tunnetussa Yhdysvaltain osavaltiossa – Kaliforniassa – lyijyn käyttökieltoa on ulotettu myös luotiaseilla tapahtuvaan metsästykseen.

Vaiheittain voimaan tulevat määräykset ovat panneet vauhtia lyijyttömien metsästyspatruunoiden kehittelyyn.

Suomesta Kalifornian viranomaisten hyväksynnän on saanut Etelä-Pohjanmaalla Lapualla valmistettava kuparinen luotityyppi.

Kuparisten luotien ja niillä ladattujen patruunoiden osuus Nammo Lapuan metsästyspatruunoiden myynnistä onkin noussut muutamassa vuodessa 30–40 prosenttiin.

Vuotuinen kasvu on ollut 5–6 prosentin luokkaa,  toteaa Nammo Lapuan toimitusjohtaja Raimo Helasmäki.

Heti lippaaseen

Nammo-Lapuan tuotekehityspäällikkön Pekka Lintulan mukaan kupariluotiset patruunat toimivat yleisimmissä metsästysaseissa. Hänen mukaansa niillä myös osuu.

os kivääri on kohdistettu harjoituspatruunalle sadan metrin etäisyydelle, ero on niin pieni, että uutta kohdistusta ei tarvita tavanomaisiin metsästystilanteisiin, esimerkiksi hirvelle enintään 100 metrin etäisyydelle. Parasta on tietenkin kohdistaa ase käytetylle metsästyspatruunalle, Lintula sanoo.

Koska kupari on lyijyä kevyempää, on luodeista jouduttu tekemään pitempiä.

Kupariluodit on suunniteltu vakautumaan käytössä olevilla aseen rihlan nousuilla hieman suuremmasta pituudesta huolimatta, Lintula vakuuttaa.

Rihloilla tarkoitetaan aseen piipussa olevia uria, jotka laittavat luodin pyörivään liikkeeseen. Rihlan nousu puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka monta kierrosta luoti ehtii ennen ulostuloaan pyörähtää. Tällä on vaikutusta luodin pysymiseen halutulla lentoradalla.

Killpailevan valmistajan, Sako patruunoiden johtaja Sampsa Olkinuora onkin kupariluotien suhteen varovaisempi.

Aseet ei kuparille tehtyjä

– Nykyiset aseet on suunniteltu lyijyluodeille. Luoti voi olla esimerkiksi 30 milliä pitkä. Jos me halutaan kevyemmästä materiaalista samanpainoinen luoti, sen on oltava pitempi, koska halkaisijaa ei voida kasvattaa. Kun luodin pituus kasvaa, se vaatii pitemmän rihlan nousun, jotta se lentää suoraan. Eli kupariluodin pitäisi pyörähtää piipussa useamman kerran, jotta se pysyisi suorassa, Olkinuora selittää.

Toki myös Sakon valikoimissa on kupariluoteja.

Sakon myymistä metsästyspatruunoista noin 10 prosenttia on kupariluotisia, Olkinuora kertoo.

Olkinuoran mukaan Sakon etuna on se, että sama yritys valmistaa myös aseita. Myös lyijyluotien metsästyskäytön rajoittamista koskeva keskustelu on yhtiössä tuttua – muun muassa omistajan eli italialaisen Beretta-konsernin kotimaan kautta.

Italiassa ja Saksassa keskustellaan asiasta, Olkinuora sanoo.

Lähde: Suomalaiskeksintö kaataa myös Kaliforniassa – Sienettyvä lyijytön hirviluoti | Yle Uutiset | yle.fi

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s