Kylmänä kesänä kala syö heikommin – Tutkija vahvistaa: ”viileässä vedessä kala liikkuu vähemmän ja hitaammin”

Kun vesi on normaalia kylmempää, useat kalalajit liikkuvat ja syövät huonosti ja hakeutuvat eri paikkoihin kuin lämpimän veden aikaan.

Kalojen määrä meressä vaihtelee vuodesta toiseen. Vaihtelun taustalla on luontaisia syitä, koska kaikkina vuosina ei synny yhtä paljon kaloja kuin hyvinä poikasvuosina.

Kun poikastuotannon kannalta heikot luonnonolosuhteet vallitsevat muutamanakin keväänä peräkkäin, kalakanta heikkenee.

Ja päinvastoin – kun olosuhteet ovat lisääntymiselle suotuisat, kalakanta vahvistuu. Ihminen vaikuttaa kalakantoihin paitsi kalastuksen, myös meriympäristön tilan kautta.

Tutkija suosittelee uusia paikkoja uusien välineiden sijaan

Edellisvuosista poikkeavat sääolosuhteet tekevät myös mahdolliseksi sen, että kala ei ole kalastajalle tutuilla, hyvillä oleskelupaikoilla.

Kun kalan ei tarvitse syödä niin paljoa, se ei myöskään koe niin suurta mielenkiintoa uistimia kohtaan. Toisaalta viileässä vedessä kala liikkuu vähemmän ja hitaammin, jolloin sen todennäköisyys jäädä verkkoon pienenee, Leskelä sanoo.

Jos kala ei syö, kannattaa siis koittaa ensin uusia alueita sen sijaan että ostaisi esimerkiksi uusia erilaisia uistimia, joita kokeilisi vanhassa totutussa paikassa. Kalastajan kannattaa myös uittaa viehettään eri syvyydellä kuin aiemmin.

Kalojen määrää tutkitaan monella eri tavalla

Luonnonvarakeskuksen arviot kalamääristä perustuvat useaan eri lähteeseen.

Ammattikalastajat kertovat lain määräämänä tarkat saalistilastot, ja pyydystetyistä kaloista otetaan myös näytteitä, jolloin voidaan määritellä kalojen ikärakenne ja mallintaa kalakannan tilaa ja lähitulevaisuuden kehitystä.

Suomenlahden kalamäärät laskussa

Suomenlahdella kuha, ahven, hauki, siika ja taimen ovat eniten tavoiteltuja kaloja. Yksittäistä syytä tiettyjen kalalajien vähenemiseen on vaikea Ari Leskelän mukaan sanoa, mutta muutaman viime vuoden ajalta esimerkiksi kuhan ja ahvenen saaliit ovat olleet pienenemään päin.

Yksi syy tähän on hylkeiden ja merimetsojen lisääntyminen. Tämä näkyy esimerkiksi ammattikalastajien verkoissa kaloina, joita hylje on käynyt puraisemassa tai repimässä.

Pelkästään hylkeen repimien kuhien määrä Suomenlahdella on viiden-kuuden tonnin luokkaa per vuosi, mikä on noin kymmenen prosenttia ammattikalastajien kuhasaaliista, Leskelä kertoo.

Lähde: Kylmänä kesänä kala syö heikommin – Tutkija vahvistaa: ”viileässä vedessä kala liikkuu vähemmän ja hitaammin” | Yle Uutiset | yle.fi

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.