Karhujen määrä on tuplaantunut 15 vuodessa, mutta etelässä otsoja ei vieläkään nähdä – suden pyyntiin 53 lupaa

Karhukanta on nyt Suomessa voimissaan. Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomen karhukanta tänä kesänä olisi noin 1 980–2 100 yksilöä.

Karhukanta onkin noussut 2000-luvun alkuvuosista, jolloin karhuja arvioitiin olleen noin 800–900.

Karhukannan hoitosuunnitelmaa ollaan päivittämässä, koska karhujen määrä ja niiden levinneisyys on muuttunut. Ensimmäinen karhukannan hoitosuunnitelma tehtiin vuonna 2007.

Hoitosuunnitelman päivitetty versio on tarkoitus hyväksyä vielä kesällä ennen karhunmetsästyksen alkua. Metsästys alkaa 20.8.

Yksi isoimmista muutoksista on maa- ja metsätalousministeriön erätalousneuvos Vesa Ruusilan mukaan se, että päivitetyssä hoitosuunnitelmassa olisi aiemman neljän kannanhoitoalueen sijaan vain kaksi aluetta: poronhoitoalue ja muu Suomi.

Näin huomioidaan paremmin se, että karhukanta on levittäytynyt ja runsastunut. Pyyntilupien myöntämiseen on nyt Riistakeskuksella paremmat mahdollisuudet tavoitteiden mukaan, Ruusila kertoo.

2007 haluttiin karhuja etelään ja länteen

Vuoden 2007 suunnitelman yksi tavoite oli se, että karhukanta levittäytyisi laajemmalle alueelle, läntiseen ja eteläiseen Suomeen.

Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola muistuttaa, ettei kanta etelässä ja lännessä tule todennäköisesti koskaan olemaan kovin tiheä. Karhut kun vaativat elinympäristöikseen laajoja, yhtenäisiä metsäalueita.

Uuden hoitosuunnitelman luonnoksessa mainitaankin, että eteläisessä ja läntisessä Suomessa kannan kasvun ja kehittämisen rajoitteena ovat karhuille soveltuvien elinympäristöjen vähäisempi määrä, korkeampi väestön tiheys ja elinkeinotoiminta. Tällaisilla alueilla karhukannan kehittämisessä edettäisiin varovaisuudella.

On myös alueita, joissa karhujen määrää voitaisiin luonnoksen mukaan kasvattaa. Esimerkkinä alue, johon kuuluvat Kainuun länsiosat, Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaan poronhoitoalueen ulkopuolinen alue.

Veistolan mielestä karhujen suojelu on nyt hyvällä tolalla ja Luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen hoitosuunnitelman päivitykseen.

–Karhupolitiikka on saatu hyvään malliin. Nyt kyse on lähinnä hienosäädöstä, Veistola kertoo.

EU on vaikuttanut Veistolan mukaan siihen, että karhunsuojelussa on edistytty melko ripeästi, sillä vahva lainsäädännöllinen tuki suojelutoiminnalle tuli luontodirektiivin myötä.

–Uskon, että kehitys olisi ollut sama myöhemmin myös ilman EU:ta, sillä kotimainen kehitys oli menossa jo oikeaan suuntaan. EU-aika on toki ollut läpimurto suurpetopolitiikassa, Veistola kertoo.

Suden asioita hoidettu huonosti

Veistolan mukaan EU-aikana suurpetoasiat on saatu Suomessa hyvin hoidettua, sutta lukuun ottamatta.

Susikanta tipahti taas 150–180:n kieppeille. Se kävi jo siellä 250–300:n yksilön suuruusluokassa 2000-luvun puolivälissä, Veistola kertoo.

Veistolan mukaan syy on ylipyynti eli liian suuri metsästys.

Kaksi vuotta sitten tuli asetus kannanhoidollisesta metsästyksestä ja sen jälkimmäisenä talvena 2016 annettiin liikaa pyyntilupia, Veistola kertoo.

Tilannetta pahensi Veistolan mukaan se, että pyyntilupien päälle annettiin poikkeuslupia. Samoin sutta salametsästetään.

Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta kertoo, että susien kannanhoidollinen metsästys talvella 2016 ei onnistunut halutulla tavalla.

Oli tarkoitus ottaa pyynnillä yksi tai kaksi yksilöä laumasta pois riippuen lauman koosta. Sitä kokeiltiin kaksi talvea ja todettiin, että täsmäpyynti ei toteutunut eli alfayksilöitä meni enemmän kuin ennakoitiin.

Viime talvelle pelisääntöjä muutettiin. Kaikkea katsotaan aina vuosi kerrallaan, Härkönen sanoo.

Härkönen kertoo, että ilman alfayksilöä susilauma ei välttämättä lisäänny seuraavana kesänä.

Veistolan mukaan ensi talveksi tulisi tehdä uusi asetus ja susien pyyntilupien määrää vähentää. Luonnonsuojeluliitto esitti viime vuoden lopulla saalismäärän suuruusluokaksi 24 sutta.

Suurin sallittu saalismäärä ensi talveksi on nyt 53.

Maa- ja metsätalousministeriö voi muuttaa ensi talven suurinta sallittua saalismäärää halutessaan, mutta Härkösen mukaan ainakaan vielä ei asetusmuutosta ole tiedossa.

Lähde: Karhujen määrä on tuplaantunut 15 vuodessa, mutta etelässä otsoja ei vieläkään nähdä – Sudet ajettu ahtaalle ylipyynnillä ja salametsästyksellä – Aamulehti

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.