Lintujen rengastamisella kartutetaan arvokasta tietoa

Lintujen rengastaminen on tärkeä osa lajin tutkimusta ja uhanalaisten lintujen suojelua. Lintujen rengastamisella ei siis pyritä keräämään pelkkää paikkatietoa, jota on mukava seurata.

Muilla keinoilla ei saa tietoa esimerkiksi lintujen pari- ja pesäpaikkauskollisuudesta tai niiden iästä, kertoo kotkalainen lintujen rengastaja Urpo Koponen.

Kotkan edustan torstaina rengastetut kaksi sääksen poikasta ovat kaksi Suomessa tänä kesänä rengastettavista sadoista sääksistä.

Luonnontieteellisen museon rengastustoimiston tilastojen mukaan vuodesta 1974 lähtien Suomessa on rengastettu yhteensä noin 50 000 sääkseä.

Kuten muutkin rengastajat myös Koponen on vapaaehtoinen.

Nykyään eläkkeellä oleva Koponen kertoo viettävänsä noin 250 päivää vuodesta maastossa. Myös univelkaa kertyy ajoittain, mutta työn tärkeys motivoi ja auttaa jaksamaan.

Sääksi viihtyy saaressa jykevän puun latvassa

Olosuhteet eivät ole olleet helpot Kotkan edustalla syntyneille poikasille. Toisin kuin esimerkiksi merikotkat, sääkset saavat ravintonsa lähes ainoastaan kalastamalla, ja sateinen vedenpinta vaikeuttaa saaliin havaitsemista.

Kotkan edustan poikasista toinen on lentokykyinen ja toinen lähtee lentoon alkuviikosta, arvioi Koponen. Elo- ja syyskuun vaihteessa alkavaan muuttoon asti ne pitävät pesää tukikohtanaan, mutta sen jälkeen niiden on pärjättävä yksin.

Pesä on Koposen mukaan rannikolla pesiville sääksille tyypillisessä paikassa: saaressa, jykevän puun latvassa.

Kuten muutkin Suomessa olevat sääksen pesäpuut myös tämä on luonnonsuojelulailla suojeltu. Suojelun lisäksi pesäpuista kirjataan ylös muun muassa korkeus, koordinaatit ja pesän koko.

Koodeista tunnistaa linnun

Poikasista lentokykyinen nousee siivilleen ja jää kaartelemaan pesän lähettyville, kun pesälle poikasia alas laskemaan kiivennyt Aaro Tikerpuu pääsee pesäpuun latvaan.

Tikerpuu laskee poikasista toisen alas korissa, jonka Koponen ottaa vastaan ja nostaa poikasen korista.

Tärkeintä on saada sen kynnet hallintaan, Koponen kertoo.

Myös toinen poikasista otetaan kiinni hieman myöhemmin saaren rannasta. Poikaset huomaavat nopeasti, että rangastajista ei ole niille vaaraa.

Poikasen jalkaan kiinnitetään rengas, jossa lukee M-66289. Toisen poikasen koodi on M-66290.

Rengastuksen jälkeen lintu punnitaan ja sen siiven pituus mitataan, minkä jälkeen poikanen nostetaan takaisin pesään. Lintujen tiedot lähetetään Luonnontieteellisen museon rengastustoimistoon.

Koodeista Koponen tietää, että ne ovat hänen rengastamiaan lintuja. 45 vuoden aikana Koponen on rengastanut yli 400 sääkseä.

Rengastamiensa lintujen vaiheita Koponen voi seurata tietokannasta, johon pääsevät vain tutkijat ja rengastajat.

Havaintoja rengastamistaan linnuista Koponen saa noin 150 ilmoitusta vuodessa, kaikki eri puolilta maailmaa.

Havainnot tulevat lintuharrastajilta, tutkijoilta ja toisilta rengastajilta. Myös Koponen ilmoittaa havaitsemistaan rengastetuista linnuista.

Olo on kuin lapsella jouluaattona, kun saan tiedon, että rengastamani lintu on havaittu esimerkiksi Afrikassa.

Sääksen suojelukäytännöt kirjavia

Syksyllä sääkset kaartavat kohti Afrikkaa, missä Suomessa syntyneet sääkset talvehtivat. Kaukaisin havainto Suomessa rengastetusta sääksestä tehtiin Etelä-Afrikassa. Matkaa se oli taittanut 10 986 kilometriä.

Afrikasta sääkset palaavat keväällä pohjoiseen.

Ennen sitä niillä on edessään matka, jonka aikana niiden pitää ylittää muun muassa muuttoreitin raskain etappi, Saharan autiomaa.

Kaikki sääkset eivät selviä perille.

Lähde: Luonnonsuojelu antaa voimaa Urpo Koposen elämään — rengastaja kartuttaa arvokasta tietoa | Kouvolan Sanomat

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s