Tällainen on sudesta polveutuva koirarotu – erottaisitko itse sudesta? – Saarloos wolfhond ja Ceskoslovensky vlcak

Suomessakin on muutamia ensisilmäyksellä sutta muistuttavia koirarotuja, joista ainakin saarloos wolfhond ja ceskoslovensky vlcak ovat syntyneet jalostuksen tuloksena schäferin ja suden risteymänä.

Saarloos on saanut alkunsa 1920-luvulla Alankomaissa ja vlcak puolestaan 1950-luvun lopussa silloisessa Tšekkoslovakiassa.

Suomessa nämä koirarodut ovat vähitellen yleistyneet, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana saarlooseja on Kennelliiton tietojen mukaan rekisteröity yhteensä 170 ja vlcakeja parisensataa.

Porvoolaisella Anu Honkasella on kokemusta ceskoslovensky vlcakien kanssa toimimisesta. Honkanen on seurannut viimeaikaista susikeskustelua Suomessa kriittisellä mielellä.

Kyllä susipelko on minun mielestäni mennyt Suomessa ainakin osittain hysterian puolelle. Tuntuu vahvasti siltä, että minkä tahansa sutta vähänkään muistuttavan koiran näkeminen ohimennen iltapimeällä tulkitaan heti susihavainnoksi, Honkanen arvioi.

Kyllä pääkaupunkiseudulla voi susiakin liikkua, mutta aivan varmasti monessa tapauksessa kyseessä on ollut koira.

Honkanen omistaa puolitoistavuotiaan Sumu-nartun, joka on rodultaan ceskoslovensky vlcak. Suomalaisten suhtautuminen sutta suuresti muistuttavaan koiraan on hänen mielestään kohentunut vuosi vuodelta.

Vlcakeja näkyy nyt yhä useammin katukuvassa ja Suomessa on jo entistä enemmän rodun kasvattamiseen perehtyneitä. Nykyisin aika harva enää pelkää vlcakeja, Honkanen arvioi.

Hänen mukaansa kasvattajat ovat tunteneet vastuunsa ja kanta on Suomessa pysynyt suhteellisen pienenä. Moni Suomessa syntynyt vlcak päätyykin myöhemmin ulkomaille.

Vlcakilla on suden tapaan vahva metsästysvietti ja sen liikkeet ovat jolkottavampia kuin tavallisemmilla koiraroduilla.

Se on hyvin sitkeä ja kestävä rotu, joten siitä saa hyvän käyttökoiran.

Vlcakeja on käytetty esimerkiksi koirahiihtoa ja -valjakkoajoa varten, Honkanen muistuttaa.

Suden ja vlcakin jälkiä on luonnossa hyvin vaikea erottaa toisistaan. Honkanen on jopa testannut asiaa.

Olen ottanut valokuvan oman koirani tassunjälkijonosta hangella ja lähettänyt kuvan sitten someen. Facebookissa useat ihmiset ovat pitäneet jälkiä ”selvinä suden jälkinä”.

Jopa asiantuntijoilla on vaikeuksia erottaa suden jäljet vlcakin jäljistä.

Ja varsinkin silloin, kun kyseessä on jälkijono sulavalla keväthangella, tassunjäljet hyvin helposti laajenevat. Silloin tavallisen koirankin jäljet muistuttavat ”suden” jälkiä, Honkanen muistuttaa.

Myös tamperelainen Timpa Vettenranta on parivuotiaan ceskoslovensky vlcakin omistaja ja on oppinut tuntemaan suden ja koiran risteymän tavat ja luonteenpiirteet.

Lumo-narttu on tuotu rodun alkuperämaasta, Tšekin Brnosta.

Kyllä vlcakilla on selvästi sudenomaisia piirteitä, se muun muassa epäilee ja välttelee tuntemattomia ihmisiä. Tietenkin myös ulkomuoto muistuttaa hyvin paljon sutta, Vettenranta luonnehtii.

Lumo on kuitenkin hyvin lapsirakas ja huolehtii kuuliaisesti perheen taaperosta.

Vettenranta hillitsee innokkaimpia vlcakiin ihastuneita hankkimasta tämän rodun yksilöä kotiinsa suinpäin.

Missään tapauksessa vlcakia ei tule ajatella normaalina koirana, sillä se on enemmän elämäntapa ja kumppani kuin koira, Vettenranta muistuttaa.

Yksinkertaisesti vlcakia voi ehkä luonnehtia sanomalla, että siinä on kolmasosa kissaa. Se tulee ilman muuta ottaa huomioon koulutuksessa ja käyttäytymisen haasteissa.

Vettenrannan mukaan koirarodun ominaisuuksiin on syytä tutustua perinpohjaisesti – ja vasta sen jälkeen päättää, haluaako vlcakin omakseen.

Vettenranta muistuttaa, että vlcak eroaa koirasusista geeniperimänsä suhteen.

Siinä missä koirasusi voi olla suden ja vaikkapa kultaisennoutajan sekoitus, jolla on sattumanvaraisia geenejä, vlcak on perimältään vakiintunut. Koirasusi ei ole rotu, mutta vlcak ja saarloos sen sijaan ovat virallisia rotuja.

Susikeskusteluun Vettenranta ottaa osaa muistuttamalla suomalaisille suden perimmäisestä käytöksestä.

Meillä Suomessa susi on pelätty eläin, ja reviirilleen tulleen koiran se kyllä saattaa tappaa, sillä se kuuluu suden luonteeseen.

Lähde: Upeat kuvat: Tällainen on sudesta polveutuva koirarotu – erottaisitko itse sudesta? | Lappeenrannan Uutiset

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s