Sudet eivät syö supikoiria, ilvekset rajoittavat kantaa – supikoiran kannoista ei ole tarkkaa tietoa, Luken piti lopettaa pienpetotutkimukset.

Riistalintujen osuus supikoiran ravinnossa on tutkijan mukaan pieni. Sikaruttoa supi ei levitä.

Supikoiran arvioidaan olevan erittäin haitallinen Suomen luonnon alkuperäiselle eliöstölle ja monimuotoisuudelle. Suurpetojen on toivottu hillitsevän kannan kasvua.

Niistä ilves estää supikoiran leviämistä eniten. Suden vaikutuksen supikoiran kantoihin Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Ilpo Kojola arvioi olemattomaksi.

”Luulen, että supikoirien merkitys suden ravinnolle on erittäin olematon. Luultavasti susien reviiri on niin laaja, että suden ja supikoiran tai ketun kohtaaminen on erittäin epätodennäköinen.”

Supikoirat ja ketut väistävät sutta. Kettu on melko nopea ja pääsee sutta karkuun helpommin. Supikoira on hidas, mutta suojautuu luoliin maan alle. Se voi myös maistua suden mielestä pahalta.

Ilveskannan on todettu riistakolmiolaskelmissa vaikuttavan kettukantoihin niitä vähentävästi. Vaikutusta supikoirakantoihin on vaikea todeta, sillä ne nukkuvat talviunta eivätkä jätä lumijälkiä.

”Hyvin monilla ilveksillä on kuitenkin todettu trikiiniä, jonka tehokas levittäjä supikoira on. Siitä voidaan päätellä, että ilves käyttää sitä mielellään ravinnokseen”, Kojola kertoo.

Kaikkiruokainen eläin

Luonnonvarakeskuksen tutkija Kaarina Kauhala kiistää väitteet, että supikoira olisi merkittävä riistatuholainen.

”Supikoira on äärimmäisen kaikkiruokainen ja hyvin vähän petomainen otus. Sen pääravintoa meillä ovat pikkunisäkkäät, raadot, marjat, hyönteiset ja sammakot.”

”Riistalintujen osuus ravinnossa on pieni.”

Supikoira on tehokas lisääntyjä, eikä metsästys Kauhalan mukaan ratkaise kannan liikakasvua.

”Metsästyksen vaikutus voi jopa kasvattaa kantaa. Voimakkaan metsästyspaineen alainen kanta kasvattaa lisääntymis­tehon huippuunsa, ja kanta pysyy terveenä ja elinvoimaisena”, Kauhala kertoo.

”Suomessakin on nähty se, että huolimatta monista pien­petokampanjoista supikoira­kanta kasvoi voimakkaasti 1990- ja 2000-luvulla.”

Ei erityinen sikaruttoriski

Kun villisiat lisääntyvät Suomessa, myös niiden haaskat luonnossa lisääntyvät. Supikoirat käyvät mielellään haaskalla ja voivat osua myös afrikkalaisen sikaruton saaneen villisian haaskalle.

Vaikka supi levittää monia tauteja, sikaruton leviäminen sen avulla ei ole erityinen riski.

”Supikoira levittää sikaruttoa korkeintaan mekaanisesti, samalla tavalla kuin ihminen. Jos sen turkkiin tarttuu virusta haaskasta, on mahdollista, että virus leviää niille paikoille, joissa se kulkee”, tutkija Marja Isomursu Elintarviketurvallisuusvirastosta kertoo.

Kannan koosta ei tietoa

Tarkkaa tietoa supikoiran kannoista koko maassa ei ole, koska Luken piti lopettaa pienpetotutkimukset.

”Saalistilastot antavat osviittaa, vaikka niihin vaikuttavat muutkin seikat kuin kannan koko. Saaliit kasvoivat 1990- ja 2000-luvuilla huomattavasti, mutta viime vuosina kehitys on tasaantunut”, Kauhala kertoo.

Viimeisimmät tilastot ovat vuodelta 2007. Silloin supikoiria laskettiin olevan lisääntymiskauden jälkeen 230 000. Näistä puolet joutuu syksyn ja talven aikana metsästäjien saaliiksi.

Myös liikenne leikkaa kantaa voimakkaasti.

Lähde: Sudet eivät syö supikoiria, ilvekset rajoittavat kantaa – Maaseudun Tulevaisuus

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s