Pakuri kasvattaa tilipussia jo viidessä vuodessa – “Nyt kannattaa lähteä mukaan”

Pakurin viljelyyn ja myyntiin on herännyt yhä useampi toimija ja mustan kullan kasvatus puunrungolla on nyt helpompaa kuin koskaan.

Pakurin kaltaisen erikoistuotteen myynnistä voi saada tuloja nopeammin kuin puun metsäteollisessa käytössä.

Pakurin elinkeinotoimintaan keskittyvä Pro Pakuri Finland -yhdistys pyrkii tuomaan pakuria räväkästi esiin.

Yhdistys järjesti Kerimäellä tiedotustilaisuuden ja ymppäysnäytöksen, joka keräsi paljon kiinnostuneita.

Pakurikääpä

Yleensä pakurikääpä on ongelma metsätaloudessa, sillä pakuri tappaa puita.

Luonnonvarakeskus Luken tutkijalla Henri Vanhasella on vastaus, miksi pakuria pitäisi istuttaa ja viljellä.

”Pakuri on ensinnäkin niin arvokasta, että sitä kannattaa viljellä. Toisekseen Suomi on täynnä vajaatuottoisia koivikoita, joilla ei ole juurikaan metsätaloudellista arvoa.”

Pakurikäävän istutus

Ymppäys tarkoittaa pakurikäävän istutusta puuhun siten, että runkoon porataan reikä ja sieni istutetaan puutapilla koloon.

Istutusmenetelmä on todettu toimivaksi.

”Menetelmä vaikuttaisi tehokkaalta. Eteläkorealaiset ovat tutkineet vastaavaa lupaavin tuloksin”, Vanhanen kertoo.

Sato on puun koosta riippuvainen, ja voi olla useita kiloja.

Metsänomistaja saa parhaan tuoton huonolaatuisen koivikon hyödyntämisestä.

Hyvälaatuisissa koivikoissa pakuria kannattaa kasvattaa poistettavissa rangoissa. Myyntiä varten on kotimaisia jatkokanavia.

Pakurin terveysvaikutuksia on Vanhasen mukaan tutkittu paljon eikä pelkästään Aasiassa. Suomessa on selvitetty pakurin vaikutusta kakkostyypin diabeteksen muodostumiseen sekä kolesteroli- että verensokeritasoihin.

”Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan pakuri hillitsee myös tulehdusreaktioita.”

Sienet keräävät herkästi raskasmetalleja. Myös pakurikäävän on väitetty sisältävän niitä runsaasti. Vanhanen toppuuttelee asiaa tutkimuksen valossa.

”Kaikki pakurit olivat turvallisissa rajoissa, vaikka keräsimme niitä ympäri Suomea ja myös läheltä asutuskeskuksia.”

Vanhasen mukaan metsälle tai puun lähiympäristölle pakurista ei ole haittaa, sillä käävän tahaton leviäminen pystytään estämään. Puu tulee kaataa viimeisen sadon jälkeen.

Tutkija kannustaa metsänomistajia aloittamaan kasvatuksen, sillä ostajia kyllä löytyy.

”Nyt jos joskus kannattaa lähteä mukaan.”

”Japanissa käyttö on suosittua, mutta heille pakuri tulee Venäjältä. Suomalaiselle pakurille olisi sijaa. Japanin lisäksi kysyntää on muuallakin.”

Pakuri on suosittu lääkinnällinen tuote etenkin Kiinassa, Japanissa ja Koreassa. Perinteinen käyttömuoto on tee tai kahvi. Käyttö kasvaa myös Euroopassa.

Pro Pakuri Finland ry:n puheenjohtajan Hannu Piispasen mukaan pakurin vienti on vielä alkutekijöissään.

Piispasen mukaan pakurin kasvatus kannattaa, sillä lopputuotteelle voidaan saada kymmenkertainen hinta verrattuna perinteisempään puunkäyttöön.

”Tässä on tarjolla helppo, puun hinnasta riippumaton tulonlähde. Se sopii hyvin myös pienille metsänomistajille, kuten vaikkapa pari hehtaaria omistaville kaupunkilaisille.”

”Pakurinviljelyllä saa takuulla paremman tuoton, sillä kuitupuun arvo on niin pieni. Sadon keräämisen jälkeen puuaines sopii vielä poltettavaksi, ehkä jopa sellukattilaan. Pakurin kasvatukseen kelpaa huono koivikko tai ensiharvennettava metsä”, Piispanen lisää.

Istutus on hänen mukaansa helppoa ja kevyttä.

”Viljely ei ole tekijälleen rakettitiedettä vaan mukavaa askartelua, johon saa selkeän ohjeistuksen esimerkiksi meiltä.”

Yhdistyksen sihteeri Heikki Rinkinen uskoo pakurin olevan yksi ratkaisu uusien vienti­kanavien aukaisuun.

”Suomen vienti on tukkeutunut ja pakurin kysyntä maailmalla on suuri. Siksi yhdistyksemme pyrkii räväkästi esille.”

”Tavoite on tuottaa 300 000 kiloa pakuria vuodessa, mikä toisi 100–200 miljoonan euron vuositulot.”

Pakurin kilohinta on 32–55 euroa, mutta jalostettuna siitä saadaan jopa 200–300 euroa.

Pakurin keräily ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.

Lähde: Pakuri kasvattaa tilipussia jo viidessä vuodessa – “Nyt kannattaa lähteä mukaan” – Maaseudun Tulevaisuus

Mainokset
Kategoria(t): Metsänhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.