Tuulihaukkavuosi näyttää lupaavalta – Tuulihaukka on viljelijän apuri

Tuulihaukkakanta on vakiintunut pöntötyksen avulla. Kanta hävisi lähes kokonaan 1960-luvulla.

Viimeisen viiden vuoden aikana tuulihaukkakanta on vakiintunut takaisin Varsinais-Suomeen. Viime vuonna pesintöjä havaittiin 177 ja poikasia syntyi noin 535. Huippuvuosi pesintöjen suhteen koettiin 2013. Tuolloin pesintöjä todettiin 262 ja poikasia syntyi yli 1 100.

Loimaan seutu on Varsinais-Suomen tiheintä tuulihaukka-aluetta. Kanta on lisääntynyt pöntötyksen avulla.

Linturengastaja Tapani Vähämäki on yhdessä Ossi Eskolan kanssa pöntöttänyt Suur-Loimaan alueen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tuulihaukan pönttöjä alueella on 330 kappaletta.

Idea tuulihaukkapönttöjen laittamisesta lähti liikkeelle Pohjanmaalta. Siellä onnistunut pöntötys antoi Vähämäelle ja Eskolalle rohkeutta lähteä kokeilemaan samaa Loimaalla. Ossi Eskola sanoi, että hän tekee pöntöt, jos minä kysyn luvat.

Näin tapahtui ja Vähämäki kiitteleekin maanomistajien suhtautumista asiaan.

Suuri kiitos maanomistajille, jotka ovat suhtautuneet asiaan myötämielisesti ja ovat antaneet luvan laittaa pöntön ladon seinustalle.

Tuulihaukka on viljelijän apuri

Tuulihaukka käyttää ravinnokseen myyriä, hiiriä ja pieniä rottia. Vähämäen mukaan lintu kuuluu viljaseudulle.

Kyllä tämä on hyötylintu. Se pitää myyrät, hiiret ja rotat kurissa, kun ruokkii niillä poikasiaan. On tämä viljelijän apuri.  Mansikkaviljelmien lähellä asustavat haukat pitävät rastaatkin kurissa.

Latojen pääty viljapellon reunalla on otollinen paikka tuulihaukan pöntölle.

Metsien lintu tämä haukka ei ole. Pönttö pitää laittaa rakennuksen päätyyn pellolle päin. Pönttö pitää muistaa myös pehmustaa.

Tuulihaukkavuosi näyttää lupaavalta | Yle Uutiset | yle.fi.

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.