Lintu opettelee lentämään tai orava tutkii ympäristöä – mitä tekee ihminen? Soittaa palokunnan apuun

Eläintenpelastustehtävät ovat jopa yli kymmenkertaistuneet 20 vuodessa.

Eläinten pelastamiseen erikoistuneen ylipalomies Vesa Nurmisen kotikentällä Helsingissä eläintenpelastustehtävien määrä on yli 900 vuodessa.

1990-luvun puolivälissä niitä oli 50–60. Nurmisen mukaan ihmiset inhimillistävät liiaksi eläimiä.

Ei oikeastaan ymmärretä, mikä kuuluu eläinten normaaliin käyttäytymiseen ja nimenomaan luonnonvaraisten eläinten käyttäytymiseen.

Se teettää tehtäviä, joihin meitä ei välttämättä tarvittaisi, sanoo Vesa Nurminen Helsingin pelastuslaitoksesta.

Nurminen on eläintenpelastuksen pioneeri, joka on kehittänyt alan osaamista Suomessa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Hän on huomannut, että tarpeettomia hälytyksiä tehdään erityisesti pienistä eläinpoikasista.

Yleisimmät ovat rusakon ja lokkien poikaset. Lisäksi hälytyksiä tulee lintujen, kuten variksen, harakan ja rastaiden poikasista. Silloin tällöin myös oravan poikasista tehdään hälytys, kun ne lähtevät liikkeelle pesästään tutkimaan ympäristöä.

Monta kertaa ihmiset luulevat, että emot ovat hylänneet poikaset, vaikka emo on onkin jossain lähellä. Oikeasti emo on ehkä peloissaan, että mitä tuo ihminen tekee poikaselle, lisää ylipalomies Vesa Nurminen.

Lisäys takavuosiin silmiinpistävä

Myös Kymenlaaksossa eläintenpelastustehtävät ovat kasvussa. Lisäys takavuosiin on silmiinpistävä.

Perustuntuma on se, että eniten pelastetaan kissoja, toisena tulevat koirat selkeästi perässä, sanoo palopäällikkö Tero Vanhamaa Kouvolasta.

Monta kertaa ihmiset luulevat, että emot ovat hylännet poikaset, vaikka emo on onkin jossain lähellä. Oikeasti emo on ehkä peloissaan, että mitä tuo ihminen tekee poikaselle.
Vesa Nurminen

Myös tuotantoeläimet joutuvat kiipeliin aina silloin tällöin. Tyypillinen tehtävä on nautaeläimen nostaminen lietekourusta. Vaikka osa pelastuksista tehdään aidosta tarpeesta, ei palokuntaa aina tarvitsisi hälyttää.

Joskus on turhaan menty. Tämä näkyy kissatehtävissä. Ellei kissa ole jostain syystä, vaikka valjaista, jumissa puussa, niin pääsääntöisesti se tulee omin avuin alas. Monesti käy niin, että ihmiset ovat häiriöksi puun alla eikä kissa sen vuoksi laskeudu, sanoo Vanhamaa.

Palopäällikön mukaan eläintenpelastustehtävät eivät kuitenkaan vaivaa liiaksi Kymenlaakson pelastuslaitosta. Ainakin osa tehtävistä hoidetaan vasta kaikkein kiirellisimpien jälkeen sopivan hetken tullen.

Käärmeet ja puput eri kategoriassa

Eläinkäsityksiä tutkinut tohtori penää kansalaisilta parempaa sivistystä eläinten luonnollisesta käytöksestä. Eläinten inhimillistämistä hän ei kuitenkaan lähtisi tuomitsemaan.

Mielestäni se on positiivinen asia, että välitetään eläimistä. Olisi kuitenkin hyvä, jos ihmisillä olisi tietoa eläinten käyttäytymisestä, ettei päätöksiä tehtäisi vain tunteen perusteella, sanoo filosofian tohtori Kreeta Ranki.

Yksinkertaisimmillaan eläimiä inhimillistetään, koska ne näyttävät päällisin puolin toimivan kuin ihmiset. Puistossa oleva rusakon poikanen nähdään helposti yksinään kylmissään ja nälissään värjöttelevänä ressukkana.

Koska eläimet näyttävät päällisin puolin toimivan hyvin samalla tavalla kuin ihmiset, niin ajatellaan, että ne sitten ovat mielen rakenteeltakin samanlaisia. Näin ei välttämättä ole, sanoo Ranki.

Sympatia ei välttämättä jakaudu tasan kaikille eläimille. Käärmeen poikasta kohdellaan eri tavoin kuin pientä pupua.

Käärme on rumempi ja sen lisäksi vieraampi meille, koska se ei ole nisäkäs. Käärmeestä on vaikeampi löytää yhtymäkohtia. On vaikeampi samaistua siihen, että millaista on olla yksinäinen käärme kuin olla yksinäinen pupu, sanoo Kreeta Ranki.

Koiran tassu saranan välissä

Tyypillinen pelastuslaitoksen eläintenpelastustehtävä on myös sisätiloihin joutuneen linnun saattaminen takaisin ulkoilmaan. Näistäkin pystyttäisiin selviytymään ilman pelastuslaitoksen apua.

Päiväsaikaan ulkoa tulee valoa. Silloin tila pitäisi saada pimennettyä, niin pimeäksi kuin mahdollista. Sitten lintu pitäisi saada hätisteltyä ovelle tai ikkunalle, joka on jätetty avoimeksi, sanoo ylipalomies Vesa Nurminen.

Hätistelemällä valoa kohti linnun saa Nurmisen mukaan yleensä pois tilasta. Sen sijaan pimeän aikaan operaatio muuttuu kinkkisemmäksi.

Vaikka osa pelastuslaitoksen tehtävistä on tarpeettomia, niin myös tarpeellisia löytyy kosolti. Osaltaan tehtävien kasvua selittääkin ihmisten parantunut tietoisuus siitä, että pelastuslaitos hoitaa eläintenpelastustehtäviä.

Jos vaikka koiran tassu jää koirapuiston veräjän saranan väliin eikä omistaja saa sitä omin avuin pois, niin on ihan selvä juttu, että sellaisissa tilanteissa tarvitaan apua ja sellaisissa tilanteissa myös autetaan, sanoo Vesa Nurminen.

Lähde: Lintu opettelee lentämään tai orava tutkii ympäristöä – mitä tekee ihminen? Soittaa palokunnan apuun | Yle Uutiset | yle.fi

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s