Vieraslajit | EU laati vieraslajilistan – täplärapua ei saa enää levittää uusiin vesiin

EU:n jäsenmaat ovat hyväksyneet luettelon luonnon monimuotoisuudelle haitallisista vieraslajeista, joiden maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty.

Luetteloon sisältyy Suomessakin haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu, jo laajasti vesistöihin istutettu täplärapu. Sen pyynti ja myynti Suomessa saavat kuitenkin jatkua, koska laajalle levinneen lajin hävittäminen ei ole mahdollista eikä järkevää.

Suomi on neuvotellut EU:n kanssa kompromissin, jonka mukaan jatkossa täplärapua ei kuitenkaan enää saa levittää uusiin vesistöihin.

Suomi haluaa täpläravun pyynnin jatkuvan toistaiseksi, koska sillä on merkittävä rooli kalataloudessa. ”Saimme neuvoteltua aika hyvän kompromissin elinkeinon ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen välillä”, sanoo neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti Maa- ja Metsätalousministeriöstä.

Eläviä täplärapuja ei myöskään saa myydä toiseen EU-maahan, jotta lajin leviäminen voidaan estää.

Täplärapu kaventaa jokiravun elinmahdollisuuksia kilpailulla sekä levittämällä ja ylläpitämällä rapuruttoa. Uhkana on vesistön alkuperäisen rapukannan tuhoutuminen. Suomessa rapuruton on arvioitu aiheuttavan jopa kymmenen miljoonan euron saalismenetykset vuodessa, kun jokirapusaaliit ovat romahtaneet.

EU:n vieraslajiluetteloon sisältyy täpläravun lisäksi neljä Suomen luonnossa esiintyvää vieraslajia: persianjättiputki, armenianjättiputki, keltamajavankaali ja villasaksirapu. Lajiluettelo rajoituksineen tulee voimaan vuoden 2016 alusta.

Pääsääntönä on, että listan lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty. Kieltojen noudattamista valvotaan muun muassa rajatarkastuksilla. Jäsenmaiden tulee myös valmistella seurantajärjestelmä, jolla luettelon lajien levinneisyyttä ja torjunnan vaikutuksia seurataan.

EU:n vieraslajiluetteloon on otettu ensivaiheessa yhteensä 37 lajia. Suomessa viiden jo luontoon levinneen lajin lisäksi luetteloon sisältyy seura-, harrastus- ja lemmikkieläiminä tai eläintarhoissa pidettäviä lajeja, kuten supi eli pesukarhu, siperian maaorava, iso-orava, punakorvakilpikonna sekä aikaisemmin tarhaeläimenäkin tunnettu nutria eli rämemajava.

Lemmikkieläinten kohdalla EU-kielloissa on siirtymävaihe: jo olemassa olevia lemmikkejä voi pitää niiden kuolemaan saakka. Elämiä ei kuitenkaan saa päästää luontoon.

Suomessa erityisen haitalliseksi luokiteltu minkki ei ainakaan tässä vaiheessa sisälly EU:n vieraslajiluetteloon. Luontoon päässyt minkki on tehokas saalistaja, ja se tuhoaa saaristossa vesilintukantoja.

Kansainvälinen yhteistyö ja sitovat säännökset ovat välttämättömiä vieraslajien torjumisessa, sillä EU:n yhden jäsenmaan laiminlyönti voi johtaa lajien leviämiseen moniin muihin maihin, sanoo erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Nyt hyväksytty lajiluettelo on Veistolan mukaan kuitenkin valitettavan lyhyt. ”Lista on hyvä alku, mutta toivottavasti se pitenee, kun riskinarvioita lajeista tehdään. Suomi voi laittaa asioita kansallisesti paremmaksi ja täydentää listaa. Esimerkiksi erittäin haitallisiksi todetut minkki ja kaukasianjättiputki sekä haitallinen supikoira voi heti pistää kansalliseen luetteloon”, Veistola sanoo.

Vieraslajilaki antaa mahdollisuuden nimetä myös kansallisesti haitallisia vieraslajeja, joista voi aiheutua vahinkoa erityisesti Suomen oloissa. Kansalliseen luetteloon otettavista vieraslajeista ja niiden tuonti- ja muista kielloista säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella. Esimerkiksi kaukasianjättiputki on tarkoitus sisällyttää kansalliseen luetteloon.

Osastopäällikkö Juha S. Niemelä maa- ja metsätaousministeriöstä kertoo, että laki tuo nykyistä järeämpiä keinoja vieraslajien luonnolle, taloudelle tai terveydelle aiheuttamien ongelmien hallitsemiseksi. ”Lainsäädännön työkalut alkavat olla kunnossa. Nyt voimme viedä eteenpäin vuonna 2012 hyväksyttyä kansallista vieraslajistrategiaa”, Niemelä sanoo.

Vieraslajistrategiassa on lueteltu kaikkiaan 157 haitallista vieraslajia, joista erityisen haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltiin jättiputket, kurtturuusu, rapurutto, espanjansiruetana ja minkki.

Niemelä korostaa myös maanomistajien ja ammattimaisten toimijoiden vastuuta: ”Jokainen voi tehdä asioita kotipihallaan. Kaupallisilla toimijoilla puolestaan on erityinen vastuu ottaa vieraslajiasiat huomioon muun muassa kasveja myydessään.”

Maanomistajan pitäisi vieraslajilain mukaan hävittää kiinteistöllä esiintyvä haitallinen vieraslaji tai rajoittaa sen leviämistä, jos esiintymästä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai ihmisten terveydelle.

Hävittämisen edellytyksenä on, että käytettävissä on tavanomaisia ja kustannuksiltaan kohtuullisia keinoja. Käytännössä velvollisuus voisi syntyä erityisesti suojelualueilla ja niiden lähialueilla, koska haitalliset vieraslajit voivat vahingoittaa uhanalaista lajia tai suojeltua luontotyyppiä.

Kohtuullisin keinoin hävittäminen koskee lajin leviämistä tahattomasti. Jos esimerkiksi puutarhuri kasvattaa tarkoituksella kiellettyjä lajeja, ne on aina poistettava. Maanomistaja voidaan velvoittaa toimiin sakon uhalla.

Kun luontaisia vihollisia ei ole, jotkut vieraslajit valtaavat elintilaa suurella vimmalla ja tuhoavat alkuperäistä lajistoa. Uusille alueille levittäytyneistä lajeista on tullut vitsaus, jonka kitkeminen on työlästä ja kallista, joskus jopa mahdotonta.

Villikanit kaivavat tunneleita tunneleita puistoihin, merirokko takertuu veneen pohjaan, jättikokoinen etana syö puutarhakasvit, kurtturuusu valtaa hiekkarannat, rotta levittää tauteja ja jyrsii kaapeleita. Jättiputki aiheuttaa vakavia palovamman kaltaisia iho-oireita ja marunatuoksukki allergioita.

Vieraslajien aiheuttamat kulut ovat maailmanlaajuisesti yli tuhat miljardia euroa vuodessa. Euroopassakin vieraslajien – niitä on kaikkiaan noin 11 000 – torjunnasta arvioidaan koituvan vuosittain 12,5 miljardin euron lasku. Suomessakin kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan, jättiputken, kurtturuusun ja jättipalsamin hävittämiseen ja pienpetojen pyyntiin kuluu miljoonia euroja.

Lähde: EU laati vieraslajilistan – täplärapua ei saa enää levittää uusiin vesiin | Kotimaa | HS

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s