Rajavartioiden matkassa Manner-EU:n itäisimmällä paikalla –  ”Kohtaaminen karhun kanssa on aina oma tilanteensa”

Rajamerkki pystytettiin paikalle, kun ruotsalainen kreivi ja marsalkka Jakob Pontusson De la Gardie, eli suomalaisittain Laiska-Jaakko, sai aikaan rauhan Venäjän kanssa vuonna 1617.

Takana oli vuosikausia kestänyt Novgorodin piiritys. Itäpiste asetettiin keskelle Pohjois-Karjalan Virmajärveä.

Suomen itäisimmän pisteen kohta on määritelty rajankäyntiasiakirjoissa 10 senttimetrin tarkkuudella keskelle pientä pohjoiskarjalaista saarta.

Virmajärven ympärillä Ilomantsissa on käyty jatkosodan ratkaisutaisteluja, eletty karhujen naapurissa, oltu osa sekä Ruotsi-Suomea että autonominen osa Venäjän keisarikuntaa – sekä tietysti itsenäistytty. Vuodesta 1617 lähtien paikalla on ollut Suomen itäpisteenä tunnettu rajamerkki.

Mielikuva Suomi-neidosta on usein pystysuora, mutta todellisuudessa neito nojaa kuin tanssahdellen, lantio itään päin työnnettynä.

Virmajärvi sijaitsee aivan tuon lantiokaaren lakipisteessä. Se on kuin pieni vesipisara lantion iholla, ja rajamerkki on puolestaan tuon vesipisaran keskellä.

Pienellä saarella seisovat vierekkäin Suomen ja Venäjän rajamerkit. Niiden välissä rajaviivan ja Suomen itäpisteen tarkan paikan merkitsee vielä valkoinen taitepistepaalu.

Idempänä kuin Pietari

Suomen liityttyä EU:n jäseneksi Virmajärvi oli vuosia Euroopan Unionin itäisin piste. Nykyään se on enää Suomen ja manner-EU:n itäisin paikka. Kypros nimittäin riisti ensimmäisen tittelin vuonna 2003 tultuaan EU:n jäseneksi. Ajasta EU:n itäpisteenä muistuttavat vielä vanhat opastekyltit 19 kilometrin päässä sijaitsevassa Hattuvaaran kylässä.

Itäpisteen sijaintia voi havainnollistaa vertaamalla sitä eurooppalaisiin suurkaupunkeihin. Virmajärvi on idempänä kuin Pietari, Kiova tai Istanbul.

Tämä on korpialuetta. Emme voi seistä tuolla saaressa, koska se on rajavyöhykettä. Ihan rajan pinnassa ei voi laskea liikkujia rajalinjan lähelle, vanhempi rajavartija Jorma Maksimainen kertoo.

Vesialueilla raja on yleensä merkitty keltaisilla poijuilla. Itäpiste on kuitenkin saaressa ja merkinnät ovat siksi samanlaisia kuin maastossa. Rajaa reunustavat Venäjän ja Suomen puolella neljän tai viiden metrin rajakaistat, jotka muodostavat yhdessä raja-aukon. Raja-aukossa ja rajavesillä liikkuminen on ehdottomasti kielletty.

Itäisimpään rajamerkkiin ei siis pääse nojailemaan, eikä taitepisteen päälle syömään eväitä.

Erämaata lännessä ja idässä

Merkityllä polulla on syytä pysytellä paitsi rajavyöhykkeen niin myös luonnon vuoksi. Kesytön erämaa levittäytyy ympärillä laajana.

Ajomatka Hattuvaaran kylästä Virmajärvelle kulkee laajojen suoalueiden ohi ja koskien yli. Lähimpien vakituisten asukkaiden pihoihin on kilometrien matka. Venäjän puolella on vielä karumpaa.

Jos Suomen puolella on erämaata, niin Venäjän puolella on vielä enemmän erämaata. Aika rauhassa me saamme täällä olla. Rajan pinnassa liikkuvat vain paikallisväestö ja suurpedot, Ilomantsin rajavartioaseman päällikkö, yliluutnantti Janne Natri toteaa.

Itäpisteestä pohjoiseen päin on vanhaa vuoden 1617 Stolbovan rauhan rajaa. Etelän puolella raja on puolestaan Moskovan rauhassa vuonna 1940 sovittua. Itäpiste on siis paikallaan, mutta ennen Moskovan rauhaa raja kulki etelässä päin menetetyn Karjalan itäpuolta.

Kohtaaminen karhun ja koiran kanssa on aina oma tilanteensa. Siihen pitää aina suhtautua vakavasti.

Karhu on iso luonnoneläin, joten meidän pitää vähän väistää ja pitää meteliä. Yritetään välttää, ettei ihan törmättäisi ja jouduttaisi painimaan. Kunnioitamme kummatkin toisiamme, Maksimainen sanoo.

Lähde: ISTV rajavartioiden matkassa Manner-EU:n itäisimmällä paikalla –  ”Kohtaaminen karhun kanssa on aina oma tilanteensa” – Suomi 100 – Ilta-Sanomat

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s