Rengon susireviirillä Hattulassa raadeltu Sepe-hevonen loukkaantui pahoin – asiantuntijat metsästystaktiikka viittaa susiin

Rengon susireviirillä asuvan Janina Nyströmin hevosen kimppuun käytiin lauantain vastaisena yönä. Paikalla käyneiden asiantuntijoiden mukaan hyökkääjiä oli useampi.

Lauantai-aamuna yövuorosta palaava Janina Nyström kävi vielä ennen nukkumaanmenoaan tarkastamassa, että pihapiirissä laiduntavilla hevosilla oli ruokaa ja juomaa.

Näin heti, ettei kaikki ollut kunnossa. Hevoset olivat selvästi peloissaan ja hikisakan peitossa. Ne olivat selvästi olleet läpimärkiä. Todennäköisesti hiestä, koska sinä yönä ei ollut satanut vettä, sanoo Nyström.

Kolmetoistavuotiaalla lämminverisellä Sydney’s Dukella eli Sepellä oli pahat vammat kyljissä ja takajaloissa.

Samalla laitumella olleen suomenhevosen Pojun häntää oli revitty, mutta se säästyi vammoitta.

Sepe oli selvästi loukkaantunut. Molemmat hevoset olivat väsyneitä ja pelokkaita.

Nyströmillä on hevosista useiden kymmenien vuosien kokemus. Hänen ensimmäinen ajatuksensa oli, että hevoset olivat kinastelleet keskenään.

Hevosilla oli kuitenkin jaloissaan tavalliset, sileät kengät, eikä kyljissä näkyviä verivammoja niillä synny.

Kulmahampaiden jäljet

Nyström soitti paikalle poliisit. Partio kävi paikalla tutkimassa tilanteen. Nyströmin tilalla kävi myöhemmin lauantaina myös kaksi asiantuntijaa tutkimassa hevosten vammat ja arvioimassa niiden aiheuttajaa.

Myös tallin ympäristö käytiin läpi. Alueelta ei löytynyt vieraiden eläinten ulostetta tai karvoja.

DNA-näytteitä hevosista ei otettu.

Paikalla kävivät Luonnonsuojeluliitto Tapiolan Juha Jaakkola ja Hämeenlinnan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Esa Rantala. Molemmat totesivat hevosissa olleet hyökkäysjäljet.

Toisen hevosen kyljissä ja takajaloissa oli kulmahampaiden aiheuttamia jälkiä. Jälkien perusteella kyseessä ei ollut ilves tai karhu.

Kupeella näkyi runsaasti hampaanjälkiä. Siitä on vedetty kovaa, mutta ei ole saatu otetta, sanoo Rantala.

Kulmahampaiden puremajäljen leveys on noin 4-5mm. Tällainen selkeästi kartiomainen puremajälki syntyy, kun isokokoinen koiraeläin puree, sanoo Jaakkola.

Juha Jaakkola sanoo, ettei voida poissulkea koiraa eikä sutta, koska DNA-näytteitä ei ole. Yksi on kuitenkin hänen mukaansa varma: koirasudesta ei ole kysymys.

Luonnonvarakeskuksen DNA-tutkimusten mukaan hybridejä ei Hämeessä ole.

Useita hyökkääjiä

Hämeenlinnan riistanhoitoyhdistyksen Esa Rantala sanoo, että hevosista löydettyihin jälkiin liitettävä metsästystaktiikka viittaa susiin.

Susien metsästystaktiikka on sama voimakkaille ja suurikokoisille saaliseläimille kuten hirville.

Näissä tapauksissa sudella on iso loukkaantumisriski. Aikuinen susi pärjää itsekseen isollekin saaliseläimelle. Tässä on todennäköisesti nuorilla susilla jäänyt homma kesken.

Sekä Rantala että Jaakkola sanovat, että hyökkääjiä on ollut kaksi tai useampi.

Puremajälkiä olisi ollut huomattavasti vähemmän jos hyökkääjiä olisi ollut yksi. Nyt niitä oli hevosen molemmin puolin ja niitä oli useita, sanoo Jaakkola.

Sudet tekevät tiedusteluja saalista

Esa Rantala kertoo, että Janina Nyströmin mukaan hevoset olivat tulleet aiemmin kesällä muutaman kerran sähkölankojen läpi pihapiiriin. Hän uskoo sen liittyvän susien tiedustelukäytökseen.

Sudet tekevät tiedusteluja saalista kohtaan ja seuraavat, mitä saalis tekee. Sen jälkeen ne voivat hyökätä.

Juha Jaakkola Luonnonsuojeluliitto Tapiolasta sanoo, ettei kukaan voi ilman DNA-näytettä sanoa varmuudella, mikä eläin on Nyströmin hevosen haavojen takana.

Samankokoinen ja samanlainen puremajälki tulee esimerkiksi myös saksanpaimenkoiran puremasta.

Elämä jatkuu

Janina Nyströmin koti sijaitsee Hattulassa. Lähimpään ympäri vuoden käytössä olevaan taloon on matkaa puoli kilometriä. Rengon susilauman reviiri on Hämeessä laaja, ja sen sisäpuolelle sijoittuu myös Nyströmin talo. Susihavaintoja on tehty.

Rengon susilauman ympärillä käy kiivas keskustelu. Mielipiteet ovat voimakkaita, ja ne esitetään sosiaalisessa mediassa kärkkäästikin. Toisella puolella ovat metsästäjät ja toisella suojelijat.

Kärkkäät mielipiteet ja somekeskustelut sekoittavat keskustelua. Muuten me kyllä pärjäisimme tämän asian kanssa, sanoo Rengon Riistanhoitoyhdistyksestä Harri Mansikkamäki.

Niin sanottuja petoaitoja on pystytetty myös Rengossa. Niitä olisi Luonnonsuojeluyhdistys Tapiolan Juha Jaakkolan mukaan pitänyt pystyttää jo aikaisemmin ja enemmän.

Rengossa ammuttiin poikkeusluvalla tänä vuonna kaksi sutta. Kaadettujen susien vaikutusta jäljellä olevaan laumaan ei tarkkaan tiedetä, muistuttaa Jaakkola.

Meidän täytyy perehtyä enemmän siihen, mitä tapahtuu susilaumoissa. Rengossa ammuttiin kaksi sutta, ja jäljelle jääneiden susien käytöstä ei täysin ymmärretä.

Janina Nyströmin kotipihaan lisätään nyt liiketunnistimilla toimivia valoja sekä asennetaan kamerat.

Tosiasia pitää hyväksyä. Vahvistamme aitoja ja teemme puitteet sellaisiksi, että pystymme jatkamaan elämää.

En pelkää sitä, että susi hyökkäisi kimppuuni, mutta ettei eläimille kävisi enää samaa. Koirat on suojattu vahvalla aidalla, mutta hevosia ei voi pitää sisällä tallissa vuorokauden ympäri.

Lähde: Hattulassa raadeltu Sepe-hevonen loukkaantui pahoin – asiantuntijat eivät ole varmoja tekijöistä | Yle Uutiset | yle.fi

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s